VR:n ongelmat näyttävät jatkuvan viikosta toiseen, olipa sitten kesä tai talvi. Junaliikenteen luotettavuus kärsii kovia kolauksia vaikeuksien takia.
Tiistaiaamuna Etelä-Suomen junaliikenne pysähtyi, kun kauko-ohjausjärjestelmään tuli vika. Viime perjantaina uusi oikorata hiljeni, kun vesakkoleikkuri katkoi tietoliikennekaapeleita. Kesäkuussa liikenteenohjausjärjestelmä katkaisi Savon radan Pieksämäki-Kouvola-välillä. Sitä ennen ajolanka putosi Turengissa ja päärata pysähtyi Tampereen ja Helsingin välillä.
Tämä oli vasta ote kesän vaikeuksista. Liikenneministeri Anu Vehviläinen sai tiistaina tarpeekseen ja vaati VR:ltä ja ratahallintokeskukselta selvitystä junien myöhästymisistä. Hänen mielestään liikenteessä on tänä vuonna ollut liikaa ongelmia.
Samaa mieltä ovat olleet hyvin monet matkustajat. VR:n saaman asiakaspalautteen määrä ja korvausvaatimukset ovat olleet tänä vuonna jyrkässä kasvussa. Pendolinojen talvivaikeuksista on tullut kansan suussa jo vitsi, mutta kesällä ei ainakaan jarrujen jäätymisen tai pöllyävän lumen pitäisi haitata.
Lisäksi uutisia syntyy vain silloin, kun junaliikenne todella romahtaa jossain päin Suomea. Jatkuvat pienet myöhästelyt eivät otsikoihin pääse, mutta matkustajille nekin ovat viheliäisiä. Pohjois-Suomessa täsmällisyys on ollut koetuksella etenkin Oulusta itään kulkevalla radalla, jossa aikataulut on laadittu liian kireiksi. Sähköistäminen ei nostanutkaan sallittuja kulkunopeuksia kuten VR odotti.
Edessä on muutenkin liikenteen hidastuminen. Pohjanmaan radan kunnostustyöt tuntuvat junien kulussa Seinäjoelta pohjoiseen vuosia eteenpäin.
Ongelmia on helppo luetella. Suomen henkilöjunaliikenteessä lähes kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja iso häiriö jossain heijastuu myöhästelyinä pitkin maata.
Vehviläisen vaatimilla selvityksillä ei näitä vaikeuksia vielä poisteta. Ratahallintokeskus ehti jo luvata tutkivansa, kuinka kauko-ohjausjärjestelmien toimintavarmuutta voi parantaa. Koko tuo 20 vuotta vanha järjestelmä aiotaan muutenkin uusia vuoteen 2010 mennessä.
Silti liikenneministerikin hyvin tietää, missä varsinainen perusongelma on. Rahat eivät tahdo riittää rataverkon kunnon ylläpitoon, saati sen riittävään perusparannukseen. Pohjanmaan radan korjaus on tästä hyvä esimerkki: kaksoisraide koko matkalle olisi välttämätön, mutta sitä ei ole varaa rakentaa. Monilla Suomen nykyisillä rataosuuksilla joudutaan nopeuksia jopa laskemaan, moni vähäliikenteinen rata on kokonaan uhattuna.
Eikä helpotusta hevin voi luvata, sillä myös maantieverkon välttämättömät tarpeen ovat roppakaupalla yli budjetin lupaamien rahojen. Liikenteen investointien rahoittaminen on yksi suomalaisen yhteiskunnan isoista avoimista ongelmista.
Kun junaliikenne jossain halvaantuu kokonaan, syy on useammin ratojen ylläpidossa kuin VR:ssä. Monet muut myöhästelyt, kuten Pendolinojen talvivaikeudet, ovat enemmän VR:n niskoilla. Matkustajat ovat tottuneet odottamaan aina vain sujuvampaa ja nopeampaa liikennettä. Heille ei ole vuosiin luvassa kumpaakaan. Lisäksi matkojen hinnoittelu saa monet miettimään autoa, bussia tai lentokonetta, vaikka esimerkiksi ympäristösyyt puoltaisivat usein juuri junaa.
Saatuaan selvityksen junien myöhästelyistä ministeri Vehviläinen voisi siirtyä pohtimaan, kuinka junaliikenteen sujuvuus ylipäätään Suomessa turvataan - aina Kemijärvelle ja Kolariin asti. Vaikka tilapäiset ongelmat saataisiin pois, paljon rakenteellisia vaikeuksia jää jäljelle.