Oulun aseman seudun maanomistajan VR-Yhtymän kanssa on syytä käydä kevään aikana keskusteluja rakentamisen tehokkuudesta, ynnää teknisen lautakunnan puheenjohtaja Martti Turkka (sd.) viime viikon asemanseutu-seminaarin tuloksia. Seminaarissa pohdittiin Oulun asemalle suunnitellun matkakeskuksen kaavoitusvaihtoehtoja ja käytiin läpi ensimmäisessä vaiheessa jätettyjä mielipiteitä.
"Emme pyrkineet seminaarikäsittelyssä äänestyksiin, vaan fiksut virkamiehet osaavat kyllä vetää omat johtopäätöksensä", Turkka tyytyy vetämään yhteen seminaarin antia.
Turkka odottaa kaavoitusosastolta seuraavia ehdotuksia alueen suunnittelusta tämän kevään aikana. Luonnosvaiheessa asemalle on laskettu kolme matkakeskuksen mallia, joista aloitteen tekijä VR-Yhtymä Oy kannattaa maanomistajana tehokkainta vaihtoehtoa A:ta. Siinä rakennusoikeutta olisi 24 000 kerrosalaneliömetriä ja mukana on 12-kerroksinen hotellitorni. Säilytettäviä rakennuksia olisivat vanha asema ja asemaravintola.
Vastakkaista ajattelua edustaa vaihtoehto B, jossa rakennusoikeutta tulisi 19 500 kerrosalaneliömetriä, mutta ei lainkaan hotellitornia. B:ssä säilyisivät vanha asema, asemaravintola ja tiilinen toimistorakennus Hallituskadun päässä.
Vaihtoehto C olisi kahden ääriehdotuksen väliltä, jossa hotellitorni olisi kuusikerroksinen.
Käytännön kaavoitustyötä teknisessä keskuksessa tekevä arkkitehti Mikko Törmänen arvelee, ettei asemanseudun kaavoituksessa kyetä saavuttamaan kaupunkilaisten kesken täydellistä yksimielisyyttä. Törmänen perustaa kantansa ensimmäisen lausuntokierroksen tulokseen, joka saatiin vuodenvaihteessa.
Törmänen pitää rautatieaseman alueen suunnittelua erittäin haastavana, koska kyse on laajasta kaupunkikeskustan kokonaisuudesta. Tavallisesti keskustan kaavoituskohteet ovat pienempiä korttelin kokoisia, nopeita osaratkaisuja. Niinpä kaavoitusosastolla tehdään seuraavaksi lautakuntakäsittelyyn viitesuunnitelma, jossa aseman tulevaisuutta tarkastellaan pitkälle tulevaisuuteen. Lautakunnalle tätä viitesuunnitelmaa vilautettiin. Siinä on mukana myös Raksilan puoli. Kaavoittaja on pitänyt koko ajan Raksilan muistissa, vaikka VR-Yhtymän aloite koskeekin radan ja Rautatiekadun välistä aluetta.
"Kehitystyö tähtää ainakin 15 vuoden päähän ennen kuin alue valmistuu täysin", Törmänen sanoo.
Valta kaupungilla
Ensimmäisessä kuulemisvaiheessa matkakeskuksen ja asemanseudun suunnitteluun tuli 14 kirjallista mielipidettä.
Mikko Törmänen arvioi mielipiteiden perusteella saaneensa tehtäväkseen mahdottoman yhtälön ratkaisemisen, jossa VR-Yhtymän aloite ja suojelunäkemykset pitäisi sovittaa yhteen. "Asemakaavassa yritetään hakea vaihtoehtoa, jolla päästään eteenpäin. Tuloksena voi olla myös nolla- tai nollaplusvaihtoehto, joka merkitsisi sitä, ettei matkakeskus lähde lainkaan liikkeelle. Asia vaatii keskusteluja. Tuolloin nykyinen asemakaava jäisi voimaan."
Törmänen muistuttaa, että asemanseudun kaavoituksessa Oulun kaupungilla on täysin riippumaton päätösvalta.
Asemanseudun kaavoitus kiinnostaa myös Raksilan puolella Matkahuolto Oy:tä, joka miettii linja-autoaseman ja rahtiaseman toimintojen saamista saman katon alle.
Nähtävillä olon yhteydessä saaduissa mielipiteissä säilyttävän B-vaihtoehdon kannalle ilmoittautuivat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja museovirasto, kun Pohjois-Pohjanmaan museo kaipaa lisää säilyttäviä vaihtoehtoja. Rakennusvalvontavirasto kaipaa arkkitehtikilpailua ja laajaa tarkastelua. Kaupungin keskusvirasto ei ottanut kantaa vaihtoehtoihin, mutta sekin liputtaa useamman vaihtoehdon perään ja haluaa uusia suojelunäkemyksiä.
Oulun kauppakamari kannattaa matkakeskuksen rakentamista ja uskoo esillä olleista vaihtoehdoista löytyvän ratkaisun. VR-Yhtymän mielestä A on paras ja B mahdoton sekä välittävä C kyseenalainen. Koskilinjat Oy on huolissaan aseman saattoliikenteestä ja Linja-autoliitto Raksilan matkakeskuksen tulevaisuudesta.
Oulu-seura arvostelee, ettei asemanseudulla huomioida riittävästi suojelunäkökulmaa ja Pohjois-Suomen arkkitehdit kaipaavat laaja-alaista suunnittelukilpailua. Raksilan asukasyhdistys kaipaa lisää vaihtoehtoja ja keskustan asukasyhdistys vanhan miljöön säilyttämistä. Yksityisten kansalaisten mielipiteissä kaivataan muun muassa Raksilan puolen huomioimista ja suunnittelukilpailua.