Käsiaselupaa hakevan on pitänyt kesäkuusta lähtien todistaa harrastavansa ampumista niin sanotun ampuma-asekouluttajan lausunnolla. Poliisi on kouluttanut kesän aikana jo noin 500 ampumaseurojen jäsentä ampuma-asekouluttajiksi. Käytännössä nimike on harhaanjohtava, sillä kouluttajan tehtäväksi voi jäädä vain paperinivaskan allekirjoittaminen.
Luvanhakija voi kiikuttaa kouluttajalle esimerkiksi harjoittelupäiväkirjan, jonka todenperäisyyden kolmas osapuoli on kuitannut. Kouluttajalla on velvollisuus allekirjoittaa paperit, jos näyttö harrastuksesta on riittävä ja luotettava.
Laki ei tarkemmin määrittele, kuka kolmas osapuoli voi olla.
Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ei lähde täsmentämään luotettavan näytön määritelmää. "Koska en ole lajin harrastaja, en pysty sitä yksityiskohtaisesti sanomaan."
Räsänen vakuuttaa, että koulutukset jatkuvat entisellään ainakin siihen asti, että aseturvallisuustyöryhmä on kerännyt kokemuksia uudesta laista.
"Luulen, että on viisainta edetä tällä lailla, ja katsoa miten tämä toimii. Muistutan, että äänestin alun perin tätä lakiesitystä vastaan", Räsänen sanoo.
Ampuma-asekoulutuksen käynyt, eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-Aho (ps.) lakkauttaisi ampuma-asekouluttajajärjestelmän kokonaan, sillä se ei palvele alkuperäistä ideaa sosiaalisen kontrollin lisäämisestä.
"Parempi olisi niin, että poliisi itse vanhaan tapaan arvioisi, onko harrastuksesta annettu näyttö uskottava vai ei. Nyt tässä tapahtuu tavallaan kaksinkertainen arvio, kun väliin tulee kouluttaja, mutta lopullisen arvioinnin suorittaa kuitenkin aina viranomainen", Halla-aho sanoo.
Lue lisää keskiviikon Kalevasta!