Nuorten nostattama keskustelu aselakien kiristämisestä Floridan kouluampumisen jälkeen voi olla käännekohta.
Amerikkalaisten tunteenomainen suhtautuminen aseisiin vaikeuttaa asiapitoista keskustelua.
Verilöyly koulussa Floridassa, joukkoteurastus festivaaleilla Las Vegasissa, joukkomurha yökerhossa Orlandossa, joukkoampuminen palvelukeskuksessa San Bernardinossa, joukkosurma kirkossa Charlestonissa tai joukkomurha laivaston esikunnassa Washingtonissa. Tässä muutamia joukkoampumisia, joissa Yhdysvalloissa on viime vuosina kuollut ja loukkaantunut sadoittain ihmisiä.
Floridan runsaan kahden viikon takainen koulusurma, jossa kuoli 17 ihmistä, voi olla käännekohta Yhdysvaltain asemyönteisessä historiassa.
Verilöylystä selviytyneiden lukiolaisnuorten nostattama kansanliike, mielenosoitukset ja some-liikehdintä ovat saaneet vastakaikua, jota Yhdysvalloissa ei ole aiemmin nähty joukkosurmien jälkeen.
Amerikkalaisten aselakikantoja mittaavan Quinnipiacin yliopiston tuoreessa kansallisessa mittauksessa kaksi kolmesta kertoi tukevansa tiukempia aselakeja. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että aseen ostajien taustat pitäisi tarkistaa. Kuluttajat ovat myös alkaneet boikotoida yhtiöitä, jotka tekevät yhteistyötä vaikutusvaltaisen kansallisen kivääriyhdistyksen NRA:n kanssa.
Amerikkalaisen kuluttajaliikkeen vahvuudesta kertoo, että muutama suuri vähittäiskauppaketju on jo haistanut ilmapiirimuutoksen ja ilmoittanut rajoittavansa aseiden myyntiä.
Nuorten herättämän koulujen turvallisuuskeskustelun toivotaan vaikuttavan siihen, että aserajoituksista puhuttaisiin asiapohjalta eikä tunnepitoisesti amerikkalaisten aseenkanto-oikeuteen vedoten.
Toiveikkuutta herättää, jos asennemuutos näkyisi käytännössä, sillä myös presidentti Donald Trump on lopulta ja tökeröiden puheiden jälkeen ilmaissut valmiuttaan tiukentaa aselakeja. Keinoina olisivat taustatarkistukset, ikärajojen tiukennukset ja profilointi.
Valkoisen talon odotetaan julkaisevan lähiaikoina listan, joilla aseiden saatavuutta hillittäisiin. Joukossa olisi myös kiistaa herättänyt ehdotus koulutettujen opettajien aseistamisesta.
Yhdysvalloissa tehdyissä joukkosurmissa on ollut oireellista 1980-luvulta lähtien, että niiden tahti on kiihtynyt ja kuolonuhrien määrä on kasvanut. Sen päälle tulevat vielä niin sanotut tavanomaiset aseelliset yhteenotot, jotka ovat jokapäiväisiä.
Jokaisen traagisen tapauksen jälkeen Yhdysvalloissa on alkanut keskustelu aselakien kiristämisestä, mutta tähän asti turhaan. Vakava yritys aselakien muuttamiseksi kaatui viimeksi 2013.
Joukkosurmien syitä on etsitty mieluummin mielenterveys-, väkivalta- ja huumeongelmista kuin aseiden helposta saatavuudesta.
Aselakien kiristysten sijaan on vaadittu lisää aseita turvaamaan kansalaisia ja estämään häiriintyneiden ihmisten tekemiä ampumisia. Aseiden saatavuuden helppous vaihtelee osavaltioittain. Asennetasolla tarvittaisiin vielä paljon töitä kansalaisten ja päättäjien vakuuttamiseksi, että helposti käsillä olevat asearsenaalit eivät lisää turvallisuutta vaan päinvastoin.