Asei­siin yli tuhat mil­jar­dia dol­la­ria vuo­des­sa

Maailman asemenot kasvavat edelleen kovaa vauhtia, vaikka aseellisten konfliktien määrä on vähenemään päin. Näin kertoo Tukholmassa toimivan Kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin tuore vuosiraportti. Siprin mukaan maailman valtiot käyttivät vuonna 2005 aseisiin 1 118 miljardia dollaria eli noin 885 miljardia euroa. Se merkitsee noin 140 euroa per jokaikinen ihminen.

Maailman asemenot kasvavat edelleen kovaa vauhtia, vaikka aseellisten konfliktien määrä on vähenemään päin. Näin kertoo Tukholmassa toimivan Kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin tuore vuosiraportti. Siprin mukaan maailman valtiot käyttivät vuonna 2005 aseisiin 1 118 miljardia dollaria eli noin 885 miljardia euroa. Se merkitsee noin 140 euroa per jokaikinen ihminen.

"Aseiden tuotannossa, kaupassa ja asemenoissa on nähtävissä selkeää kasvua", tiivisti Siprin johtaja Alyson Bailes.

Kasvua edellisvuodesta kertyi noin 3,4 prosenttia. Pitkän aikavälin tilanne on yhtä lailla huolestuttava, sillä asemenot ovat kasvaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana liki 34 prosenttia. Trendi ei näytä taittuvan; siitä pitää huolen etenkin Yhdysvallat ja sen käymä terrorisminvastainen sota.

Yhdysvaltojen osuus kaikista asemenoista on jo liki puolet. Britannia, Ranska, Japani ja Kiina ovat seuraavaksi suurimmat kuluttajat. Amerikkalaiset ovat yhtä lailla asetehtailun ykkösiä: sadasta suurimmasta aseyhtiöstä 40 toimii Yhdysvalloissa.

Siprin mukaan raaka-aineiden, etenkin öljyn ja maakaasun, hinnannousun myötä monilla mailla oli viime vuonna entistä enemmän varoja kulutettavaksi aseisiin. Tällaisia valtioita ovat esimerkiksi Venäjä ja Saudi-Arabia. Venäjän asemenot kasvoivat liki yhdeksän prosenttia.

Nousukiitoa vastaan ui ainoastaan Eurooppa, jonka yhteenlasketut sotilasmenot vähenivät viime vuoden aikana. Selitys löytyy Länsi-Euroopan suurmaiden tekemistä puolustusbudjettien leikkauksista. Muiden muassa Britannia ja Italia panivat armeijansa säästökuurille.

Aseellisten konfliktien määrä on kuitenkin laskemaan päin. Vuonna 2005 maailmassa oli Siprin mukaan käynnissä 17 vakavaa kriisiä, mikä on pienin lukema sitten kylmän sodan päättymisen. Valtioiden välisiä konflikteja ei ollut käynnissä ainuttakaan.

Vakavaksi kriisiksi lasketaan Siprin raportissa välienselvittely, jonka yhteenotoissa on saanut surmansa vähintään tuhat ihmistä. Siprin mukaan konfliktiherkin alue on Aasia.

Amerikkalaisyhtiöt hallitsevat 60 prosenttia maailman kaikesta asekaupasta.

Ilmoita asiavirheestä