Taistelua merirosvoja vastaan on kovennettava, merenkulkijat vaativat. Aseita kauppalaivoille ei kuitenkaan haluta.
"Suurvaltojen sota-alusten toiminta Somalian merirosvovesillä on jäänyt varsin hampaattomaksi. Varsin vähän on saatu aikaiseksi", moittii Suomen Laivanpäällystöliiton toiminnanjohtaja Pekka Partanen.
"Niiden olisi terästäydyttävä ja puututtava merirosvoiluun nykyistä reippaammin. Turha leikkiminen merten ritarina olisi syytä lopettaa", Partanen vaatii.
Voimassa pitäisi Partasen mukaan olla vanha periaate, jonka mukaan vapailla vesillä pääsee kulkemaan vapaasti.
"Jos Nauvon saariston kalastaja ryhtyisi merirosvoamaan, niin tällainen puuhastelu lopetettaisiin kyllä varsin pikaisesti."
Ei aseita aluksille
Kauppalaivat kulkevat aseistamattomina.
"Tämä käytäntö on ollut vallitseva. Tosin neuvostoliittolaisilla aluksilla tiedetään olleen aseita. Eri puolilla maailmaa merirosvousta harrastaneet tiesivätkin tämän ja jättivät neuvostoliittolaiset laivat rauhaan", Pekka Partanen kertoo.
Merenkulkijoiden kanta on, että kauppalaivoja ei ole syytä aseistaa.
"Jos näin tehtäisiin, alkaisi tilanne muistuttaa sotaa."
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO kokoontuu konferenssiin Lontooseen toukokuun lopulla. "Laivojen aseistamisesta kokouksessa varmasti keskustellaan, mutta aseita ei aluksille tule."
"Eihän lentokoneessakaan jaeta aseita matkustajille mahdollisia konekaappareita vastaan", Partanen vertaa.
IMO:n kanta on ollut, että kauppalaivoja ei ryhdytä aseistamaan, koska se johtaisi kilpavarusteluun, jossa merirosvotkin alkaisivat aseistautua entistä raskaimmilla aseilla.
Kiinniotetuilta merirosvoilta on tähän mennessä tavattu yleensä rynnäkkökiväärejä, pistooleja sekä kevyitä sinkoja. Ainakin yhdestä merirosvoveneestä on löydetty myös räjähteitä, joilla olisi voinut upottaa aluksen.
Kauppa- ja risteilyalukset ovat jossain määrin palkanneet aluksille turvallisuuspalveluja tarjoavien yhtiöiden aseistettuja turvamiehiä.
Somalian rannikosta lähes tuhannen kilometrin etäisyydellä höyrynnyt italialainen Melody-risteilyalus joutui merirosvojen hyökkäyksen kohteeksi huhtikuun lopulla. Aluksella oli israelilaisia turvamiehiä, jotka karkottivat alukselle pyrkineet merirosvot ampumalla.
Monenlaista toimijaa
"Asia ei ole aivan yksiselitteinen", sotilaslakimies Antti Lehmusjärvi sanoo merirosvojen vastaisesta taistelusta.
Lehmusjärvi työskentelee EU:n merirosvouksen vastaisen Atalanta-operaation esikunnassa Lontoon Northwoordissa.
EU:n operaatio Atalantan lisäksi Adenin lahdella ja Somalian merialueella on menossa Naton Allied protector -operaatio.
Merialueella partioi lisäksi muun muassa venäläisiä, kiinalaisia, intialaisia, eteläkorealaisia ja japanilaisia sota-aluksia, jotka ensi sijassa pyrkivät turvaamaan omien kauppalaivojensa kulun.
Kaikilla mailla on hieman erilaiset mandaatit toimia. Saman maan sota-aluksia partioi lisäksi sekä operaatio Atalantassa että Naton alaisessa operaatiossa.
"Tästä syystä merirosvojen käsittely on erilaisia", Lehmusjärvi selittää.
Sopimus Kenian kanssa
EU:n operaatio Atalanta alkoi viime vuoden joulukuussa.
Atalanta on EU:n ensimmäinen merellinen kriisinhallintaoperaatio. Operaation tavoitteena on parantaa meriturvallisuutta suojaamalla avustuskuljetuksia ja muuta meriliikennettä sekä pyrkiä läsnäolollaan ja valvonnallaan estämään merirosvojen toimintaa.
Operaatiolla on YK:n mandaatti. EU-maat ovat luovuttaneet operaation käyttöön määräajaksi aluksia. Operaatioalueella liikkuu kerrallaan viidestä kahdeksaan sota-alusta.
Operaatioon osallistuvilla sota-aluksilla on oikeus toimia Somalian aluevesillä.
Maaliskuun alussa EU ja Kenia solmivat sopimuksen, jonka mukaan kiinni otetut merirosvot voidaan toimittaa Keniaan tuomittaviksi, koska hajaannuksen tilaan ajautuneessa Somaliassa ei ole toimivaa oikeusjärjestelmää. Natolla ei vastaavanlaista luovutussopimusta ole.
"Kenia on stabiili valtio. Sen oikeusjärjestelmä on brittiläistä perua ja Kenia on lähellä merirosvovesiä. Kiinniotettujen merirosvojen kuljetukseen ei tuhraudu täten turhaa aikaa", Lehmusjärvi perustelee.
Tuomiolle USA:han asti
Kiinniotetut merirosvot voidaan kansainvälisen oikeuden mukaan toimittaa myös kiinniottajavaltioon tuomittaviksi. Näin ovat menetelleet muun muassa Ranska ja Yhdysvallat.
"Mikäli operaatio Atalantassa mukana oleva ranskalainen sota-alus ottaa kiinni merirosvoja, toimitetaan heidät pääsääntöisesti Keniaan. Paitsi siinä tapauksessa, että kaappauksen kohteeksi on joutunut Ranskan lipun alla purjehtiva alus. Tällöin kiinni saadut merirosvot kuljetetaan Ranskaan tuomittaviksi", Lehmusjärvi erittelee menettelyä.
Ranskaan on viety toistakymmentä merirosvoa.
Yhdysvallat menettelee Ranskan tavoin. Tähän mennessä yksi merirosvo on lennätetty Yhdysvaltoihin odottamaan oikeuskäsittelyä.
Venäläinen sota-alus on puolestaan toimittanut kiinnisaamiaan merirosvoja Jemeniin odottamaan oikeudenkäyntiä.
Valtaosa maailman kauppalaivoista purjehtii niin kutsuttujen mukavuuslippumaiden eli pääosin Liberian ja Panaman lipun alla.