Armeijaa tarvitaan puolueettomassa Sveitsissäkin, missä ei kuitenkaan ole tositoimiin jouduttu liki 200 vuoteen. Nykyisin sotilaita käytetään yhä lisääntyvässä määrin erilaisissa maan sisäisissä tehtävissä, kuten suurlähetystöjen turvana tai tulvauhrien auttamisessa.
Sveitsissä asevelvollisuus on perinteisesti ollut varsin lyhytkestoinen, mutta kertausharjoituksissa on käyty sitäkin uutterammin. Yhteensä 280 vuorokauden asevelvollisuus on jakaantunut noin neljän kuukauden mittaiseen peruskoulutukseen, minkä jälkeen armeija on kutsunut reserviläisensä monen vuoden ajan kolmeksi viikoksi kerrallaan kertaamaan ja oppimaan uutta.
Armeijasta on lähdetty kotiin rynnäkkökivääri ja muu henkilökohtainen varustus mukana. Käytännön taustalla on ajatus nopeasta mobilisaatiosta. Tarpeen vaatiessa Sveitsi saisi muutamassa tunnissa niin aktiivipalveluksessa olevat kuin reserviläisetkin maan rajoille.
Kaksi vaihtoehtoa
asekoulutukseen
"Lisäkoulutusta hankkimalla voi täällä päästä pataljoonan komentajaksi saakka ja saada kenraalin arvon", kertoo Pälvi Pulli, joka työskentelee Sveitsin turvallisuuspoliittisessa virastossa. Se on eräänlainen armeijan ja poliittisten päättäjien välinen yhteyselin.
Tämän perinteisen asevelvollisuuskoulutuksen oheen on pari vuotta sitten perustettu toinenkin järjestelmä, jossa palveluaika on 300 vuorokautta. Tämä suoritetaan yhdessä jaksossa. "Kustakin vuosiluokasta enintään 15 prosenttia otetaan tähän yhtäjaksoiseen koulutukseen", Pulli kertoo.
Näitä yhtäjaksoisen palveluksen valinneita voidaan käyttää erilaisissa maan sisäisissä tehtävissä, joista yleisimpiä ovat suurlähetystöjen vartiointi tai suurten urheilutapahtumien tai konferenssien valvonta. Sveitsin poliisivoimat eivät riitä tällaisiin tehtäviin, joten avuksi on otettu armeija.
Pullin mukaan näissä tehtävissä on joka päivä 600-1 000 sotilasta. Lisäksi sotilaita käytetään apuna rajavalvonnassa.
Viime vuosina Sveitsissäkin on koettu useita tulvia ja myrskyjä, joiden tiimoilta sotilaat ovat olleet avustus- ja raivaustehtävissä jopa viikkoja. Pahimmat olivat vuoden 1999 tulva, Lothariksi ristitty myrsky kahta vuotta myöhemmin ja tulvat aiemmin tänä vuonna.
Tuhannet sotilaat ovat olleet mukana lennättämässä elintarvikkeita ja muuta tarvittavaa luonnonmullistusten takia eristyksiin jääneisiin vuoristokyliin.
Armeijauudistuksesta
kiivas keskustelu
Armeijauudistus herätti maassa melkoisen kiivaan keskustelun.
"Päättäjiä syytettiin esimerkiksi yhteiskunnan militarisoinnista", sanoo Pulli. Mutta monet asiat puolsivat uudistusta. Aiemmin työnantajat päästivät mielellään miehet kertausharjoituksiin vuosittain. Nyttemmin halukkuus on vähentynyt.
Toisaalta esimerkiksi myrskyjä esiintyy aiempaa useammin, ja myös suuria kokouksia järjestetään Sveitsissä runsaasti, joten poliiseja olisi pitänyt saada lisää näihin tehtäviin.
Myös kansainväliset velvoitteet puoltavat armeijauudistusta. Tähän saakka Sveitsi on asettanut sotilaita YK:n tehtäviin varsin rajoitetusti. Tulevaisuudessa määrää aiotaan lisätä.
"Tähän saakka kuhunkin operaatioon on rekrytoitu halukkaat aina erikseen. Jatkossa Sveitsi pyrkii pitämään noin 500 sotilaan joukon kansainvälisissä tehtävissä, tai olemaan siihen valmiina", Pulli kertoo.
Yleinen suuntaus on kansainvälisen yhteistyön lisääminen rauhan turvaamiseksi. "Tätä yhteistyötä tullaan tekemään niin valtioitten kuin järjestöjenkin kanssa", Pulli arvioi.