Moni työssä asbestille altistunut sairas ihminen joutuu kamppailemaan saadakseen oikean diagnoosin lääkäriltä ja korvauksia vakuutusyhtiöstä. Hengitysliiton Helsingin piirin toiminnanjohtaja Lea Kaasinen sanoo, että asbestin aiheuttamat sairaudet tunnetaan huonosti. Usein pitkään sairastellut ei osaa itsekään epäillä, että kyseessä olisi asbestialtistus.
Asbestisairauksia hoidetaan usein astmana. Oikean syyn löytymistä vaikeuttaa se, että asbestisairauksien puhkeaminen kestää usein vuosikymmeniä. Suomessa on noin 200 000 asbestille altistunutta, heistä suurin osa ollut rakennusmiehinä 1960 ja 1970 luvuilla.
Vakavimmat tapaukset eli noin tuhat henkilöä ovat hoidossa Työterveyslaitoksessa ja sairaaloissa. Asiantuntija-arvioiden mukaan suurin osa altistuneista ei ole missään seurannassa, mutta monilla oireet ovatkin lieviä. Tyypillisiä ensimmäisiä oireita ovat yskä ja hengenahdistus.
Osa altistuneista on saanut asbestia keuhkoihinsa melko lyhyen aikaa esimerkiksi opiskeluaikana rakennuksilla, autokorjaamoissa tai telakalla.
Vuosikymmeniä sitten asbestin vaarallisuutta ei tunnettu eikä suojausta juuri käytetty. Asbestialtistusta epäilevän pitäisikin ensiksi hankkia tiedot työpaikoistaan, jotta altistuspaikka voidaan osoittaa. Toiseksi oireilevan tulisi saada saada lähete erikoislääkärille jatkotutkimuksiin.
- Tieto on tärkeää, jotta saa oikeaa hoitoa ja osaa pitää oikeuksistaan kiinni. Tieto auttaa myös luopumaan asioista, jotka eivät sairastuneelta kerta kaikkiaan onnistu, asbestialtistuneiden Helsingin vertaisryhmän vetäjä Helena Rantanen kuvailee.
Oireet tulevat hitaasti
Kun vuosina 1990-92 Työterveyslaitos selvitti 20 000:n rakennus- ja telakkatöissä asbestialtistuneen terveydentilan, heistä 4 000:lta löytyi asbestin aiheuttamia muutoksia keuhkoista.
Työterveyslaitoksen Tampereen työlääketieteen poliklinikalla on potilaana vajaat 200 asbestialtistunutta. Siellä työskentelevä erikoislääkäri Riitta Sauni kertoo, että tyypillisiä potilaita ovat rakennustyöntekijät, eristyksiä tehneet putkimiehet ja autokorjaamoissa jarruhihnoja ja kytkinhuoltoja tehneet autonasentajat. Myös telakkatyössä on käytetty asbestia paljon eristeenä. Pahiten altistuneita ovat asbestieristystä suoraan seiniin ruiskuttaneet.
- Oireiden ilmaantuminen vie ainakin kymmenen vuotta, 20-30 vuotta ei ole harvinainen aika. Nykyisin korjataan 1970-luvun satoa, Sauni sanoo.
Ongelmia vakuutusyhtiöiden kanssa
Tietoa asbestihaitoista puuttuu myös vakuutusyhtiöistä. Sauni sanoo, että potilaat olisi hyvä pitää seurannassa poliklinikalla, mutta toisinaan se on vaikeaa, koska vakuutusyhtiöt haluavat potilaat seurantaan halvempaan paikkaan, kuten terveyskeskuksiin. Saunin mukaan niissä ei ole laitteita, millä muutokset potilaan keuhkoissa voitaisiin todeta jo varhaisvaiheessa.
- Olemme saaneet vakuutuslaitoksilta hylkäyspäätöksiä runsaasti viime aikoina, Sauni kertoo.
Saunin mukaan terveyskeskusseuranta sopii hyvin silloin, jos altistuksesta on yli 30 vuotta ja potilas voi hyvin eikä vaaraa ole.
Asbestipöly jää keuhkoihin
Tampereen työlääketieteen poliklinikalle potilaat tulevat sekä työterveyshuollosta ja terveyskeskuksista sekä keuhkoklinikalta, koska myös keuhkolääkärit haluavat asiantuntijan arvion asbestialtistuksen määrästä.
Asbestihaitat vaihtelevat lievistä keuhkosyöpään. Suurin osa selviää ilman vakavia haittoja ja keuhkomuutokset tulevat esiin sattumalta.
- Tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus rasituksessa, hengästyminen ja kuiva yskä, Sauni kuvailee.
Altistuneella voi olla keuhkopussiin kerääntynyttä nestettä, joka voi haitata hengittämistä, aiheuttaa kipua kyljessä, hengenahdistusta ja yskää. Pahin seuraus on keuhkosyöpä, joka voi näkyä muun muassa verisenä yskänä.
Keuhkoihin kertynyt hieno asbestipöly ei poistu sieltä koskaan. Lääkäriin kannattaa kuitenkin mennä, koska esimerkiksi hengenahdistukseen saa lievitystä.