Toiselle kaudelle valittu presidentti Tarja Halonen avasi perjantaina vaalikauden viimeiset valtiopäivät. Hänen puheensa ei suuria uutisia sisältänyt. Hän otti kuitenkin kantaa ajankohtaisiin asioihin ja antoi pienen viitteen arvovaikuttamisesta.
Presidentti Halonen oli saanut puheeseensa tiukan ajankohtaisen aiheen kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren äskeisestä haastattelusta Kalevassa - tätä tosin nimeltä mainitsematta. Kenellekään tuskin oli yllätys, että Halonen torjui Jaakonsaaren esittämän ajatuksen siitä, että hallitus luopuisi raskaista turvallisuuspoliittisista selonteoista ja korvaisi ne joustavilla pääministerin ilmoituksilla.
Halonen on ollut roolinsa mukaisesti laatimassa selontekoja, ja hän puolusti nykyisen käytännön jatkamista avoimuudella, päätöksentekoon tulevalla pitkäjänteisyydellä ja sillä parlamentaarisella selkänojalla, jonka hallitus saa eduskunnalta, kun myös se osallistuu selonteoista päättämiseen omalta kannaltaan..
"Maailma tietysti muuttuu koko ajan, mutta tietty pitkäjänteisyys ja laajapohjaisuus vahvistaa kansainvälistä uskottavuuttamme", hän totesi.
Kun myös keskeiset ministerit ovat myös ehtineet torjua ulkoasiainvaliokunnan sosiaalidemokraattisen puheenjohtajan Jaakonsaaren ajatuksen, asia taitaa olla käytännössä näiltä osin loppuun käsitelty. Kuten Halonenkin totesi, eduskunta on toivonut seuraavaa selontekoa 2008. Tuo vuosi on se, jolle osuu todennäköisesti myös Naton seuraavana laajenemiskierros.
Silloin ovat kyseessä niin isot asiat, että selonteko tulee todelliseen tarpeeseen. Suomikin joutuu nimittäin määrittelemän uudelleen, pitääkö se kiinni nykyisestä liittoutumislinjastaan vai joko aika olisi kypsä Suomelle harkita Naton jäsenyyttä. On selvää, etteivät pääministerin ilmoitukset ole sopiva väline noin isoihin linjapäätöksiin.
Halonen totesi vaalien jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa, että hän nostaa toisella kaudellaan enemmän esiin tavallisten ihmisten ongelmia. Hän vierastaa kuitenkin sanaa arvojohtaja ja käyttää mieluummin ilmaisua arvovaikuttaminen. Sana vilahti myös hänen puheessaan eduskunnassa.
Halonen mainitsi muun muassa eri väestöryhmien ja alueellisen tasa-arvon ongelmat sekä eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointierot. Hän avasi myös käsityksiään arvovaikuttamisen verkostoista mainitsemalla ylimpien valtiollisten välisen vuorovaikutuksen.
Presidentin puhe ei saanut aikaan erityistä säpinää avajaisten jälkeisillä kahveilla, toisin kuin joskus aiemmin. Siitä puhuttiin, mutta hyvin maltillisesti. Tämä kuvastaa sitä, että tunnelmat presidentinvaalien jälkeen tasaantuvat ja Halosen toinen kausi otetaan eduskunnassa vastaan realiteettina.
Kansanedustajien ajatukset suuntautuvatkin jo heitä ensi vuoden maaliskuussa odottaviin eduskuntavaaleihin. Paineet heijastuivat torstaina koko voimallaan keskustan eduskuntaryhmään, joka vaihtoi yllättäen paniikinomaisissa tunnelmissa varapuhemiehen ja yhden varapuheenjohtajan toisiin henkilöihin. Se oli kuitenkin vasta ensimmäinen näytös, ja lisää on odotettavissa.
Vaikka tyytymättömyys kohdistuu myös pääministeri Matti Vanhaseen, ainakaan toistaiseksi hänelle ei ole löydetty edes kulissien takana varteenotettavaa haastajaa. Eräiden keskustalaisten toiveet kohdistuvat ministeri Paula Lehtomäkeen, mutta hän lienee vielä liian kokematon uskottavaksi vastaehdokkaaksi.