Mitä lähemmäksi vaalit tulevat, sitä kiivaammaksi käy väittely siitä, kuka hoitaa maan asioita
hyvin. Poliitikkojen argumen-teilla ei kuitenkaan saada uusia äänestäjiä liikkeelle.
Eduskunnan budjettikeskustelu on ollut ehkä vilkkaampaa ja aatteellisempaa kuin aiemmin tällä vaalikaudella. Eikä ihme, näinhän käy aina eduskuntavaalien lähestyessä. Useimmat kansanedustajat ovat ehdolla ensi maaliskuun vaaleissa. Myös luopuvat pyrkivät keräämään pisteitä puolueelleen.
Matti Vanhasen punamultahallitus sai tehdä vaalikauden viimeisen budjettiesityksen suotuisissa oloissa. Suomen taloudella menee hyvin, kenties parhaiten kaikista EU-maista, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman Etlan veropaneelissa keskiviikkona.
Keskustan, SDP:n ja RKP:n mielestä talouden hyvä veto on hallituksen ansiota. Oppositiopuolueiden mielestä talous on hyvässä kunnossa hallituksen tekemisistä huolimatta.
Ministereiden otteita voi tarkastella monesta näkökulmasta, mutta kiistatta hallitusohjelma on toteutunut hyvin. Jopa sudenkuopaksi arvioitu tavoite 100 000 uudesta työpaikasta toteutunee noin 80 prosentin tarkkuudella. Siinäkin on osansa hyvillä suhdanteilla, mutta talouden eurooppalaisittain poikkeuksellisen reipas kasvu on kyllä edellyttänyt hallituksen omiakin toimenpiteitä. Esimerkiksi tuloveron kevennyksillä on ollut tärkeä rooli. Myös työllistymisen edellytyksiä on parannettu ja sen esteitä raivattu jonkin verran.
Kokoomus yrittää ottaa veronkevennyksistä kunnian kertoen hallituksen vain toteuttaneen kokoomuksen ennen vaaleja esittämää verolinjaa. Kokoomuksen tavoitteisiin veronkevennykset kuuluivatkin. Nykyiset hallituspuolueet eivät niistä vaalitavoitteissaan huudelleet, vaan pikemminkin torjuivat ne. Hyvää harkintakykyä hallitus osoitti kuitenkin arvioimalla asiaa uudelleen ja keventämällä verotusta.
Myös seuraavan hallituksen on syytä jatkaa verojen maltillista kevennyslinjaa, suositteli Sixten Korkman laitoksensa veropaneelissa. Samalla pitäisi hänen mielestään rajoittaa julkisia menoja. Ajatus on hyvä, ja tuloveron kevennyksen hyväksyvät nyt nekin hallituksessa ja hallituspuolueissa, jotka puhuivat takavuosina kiivaasti niitä vastaan. Elämä on opettanut. Linjaa on syytä jatkaa siksikin, että Suomen verotus on yhä kansainvälisesti verraten kireää. Edessä olevassa kilvassa työvoimasta luovutetaan jo ennalta, jos veroprosentit ovat tyrmäävän korkeita.
Pätkätöiden kasvu himmentää erityisesti vasemmistoliiton budjettipuhujien mielestä hallituksen työllisyyssaavutusten hohtoa. Pätkätyöllistämistä ovatkin yritysten ohella harjoittaneet myös valtio ja kunnat. Pätkittäinen työ on parempi kuin jatkuva työttömyys.
Silti esimerkiksi sairaan- ja vanhustenhoidon sijaisuudet kannattaisi järjestää vakinaista väkeä palkkaamalla sen sijaan, että pestataan samoja ihmisiä muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan jopa vuosiksi. Työministeriö voisi ohjeistamalla innostaa valtiota vakinaisten työntekijöiden palkkaamisen nyt, kun ikääntyvä väki lähtee kiihtyvässä tahdissa eläkkeelle. Ministeriö on kuitenkin näyttänyt huonoa esimerkkiä käyttämällä runsaasti pätkätyöllistettyjä.
Vasemmistoliito ja kokoomus ovat oikeassa, mutta se tuskin liikuttaa äänestäjiä. Omaa erinomaisuutta korostava ja muita kritisoiva retoriikka todennäköisemmin vain karkottaa kuin vetää äänestäjiä puoleensa. Puolueiden olisi jo aika keksiä modernimpia perusteita itsensä kauppaamiseen.