Separatistien hallitsemilla alueilla Itä-Ukrainassa sunnuntaina järjestetyt vaalit lisäävät jännitystä ennestäänkin tulenaralla alueella.
Vaalit sotivat Minskissä Valko-Venäjällä syyskuussa aikaan saatua aseleposopimusta vastaan, minkä vuoksi Ukrainan nykyhallinto, EU ja Yhdysvallat ovat leimanneetkin koko tapahtuman arvottomaksi farssiksi.
Ukrainan hallinto on sanonut noudattavansa Minskin sopimusta, jonka mukaan Itä-Ukrainalle luvataan aikaisempaa laajempi itsemääräämisoikeus. Vaaleilla separatistijohtajat puolestaan yrittävät hakea laillista oikeutusta julistamiensa itsenäisten kansantasavaltojen olemassaololle.
Rauhanprosessin kannalta ongelmallista on, että Venäjä ilmoitti etukäteen kunnioittavansa Itä-Ukrainan vaalien tulosta. Käytännössä tämä merkitsee kapinallisten hallussa olevan Itä-Ukrainan tilanteen muuttumista jäätyneeksi konfliktiksi.
Sotilaalliset yhteenotot alueella ovat jatkuneet aseleposopimuksesta huolimatta, joskaan eivät siinä laajuudessa kuin ennen sopimusta. Vaara on, että separatistit saivat vaaleista lisäpontta jatkaa taisteluja tavoitteenaan muodostaa maayhteys Venäjän aiemmin tänä vuonna miehittämälle Krimin niemimaalle.
Itä-Ukrainan tilanne on pitkälti Venäjän ja sen presidentin Vladimir Putinin käsissä niin kuin se on ollut alusta saakka. Putin on antanut ymmärtää, ettei Venäjä halua jäätynyttä konfliktia alueelle. Venäjän on aika tehdä jotain tämän osoittamiseksi. Se mitä odotetaan on muuta kuin separatistien aseellisen toiminnan tukeminen.
Putin on tosin koko kriisin ajan sanonut yhtä ja tehnyt toista. Näin Venäjän todelliset tarkoitusperät ovat yhä arvoitus.
Pääkirjoitus