Asiakysymykset tai arvot eivät kiinnosta puolueita, kun on kysymys nuorien kunnallisvaaliehdokkaiden tavoittelusta.
Kalevan toimittaja esitteli itsensä Oulun viidelle isoimmalle poliittiselle ryhmälle 22-vuotiaana historian opiskelijana, joka harkitsee ehdokkuutta ensi syksyn kunnallisvaalikoitoksessa, mutta empii vielä puoluekantaansa.
Kaikki puolueet tarjosivat ehdokkuutta kysymättä nuoren kantaa yhteenkään asiakysymykseen.
Kunnallisjärjestöt kohdistivat kiinnostuksensa lähinnä nuoren opiskelutaustaan ja harrastuksiin. Ehdokkaaksi houkuteltiin tarjoamalla kampanjatukea sekä vaikutusmahdollisuuksia.
Puoluetutkija Rauli Mickelson Turun yliopistosta ei ylläty tuloksesta, että kunnallisjärjestöille kelpaa kuka tahansa nuori ajatuksista riippumatta. "Puolueet varmasti laskeskelevat, ettei nuori pääse läpi. Joten hänen mielipiteillään ei ole niin suurta väliä, kunhan ehdokkaaksi saadaan", hän arvelee.
"On ilkeää sanoa näin, mutta nuoria otetaan mukaan lähinnä äänten kerääjiksi. Uusi kasvo on hyvä täky, jonka avulla puolue saa lisätukea listansa kärkiehdokkaille", Mickelson jatkaa.
Mahdollinen läpimenijä tutkittaisiin
Rauli Mickelson uskoo, että jos puolueen kunnallisjärjestön ovesta kävelisi sisään paikallisesti tunnettu kasvo tai ison lompakon päällä istuja, niin mielipiteet voisivatkin jo kiinnostaa.
"Jos uusi tulokas on potentiaalinen läpimenijä, voi olla, että ideologiaa selviteltäisiin tarkemmin. Esimerkiksi 10 000 euron budjetilla mukaan lähtevän kandidaatin mielipiteet saattaisivat kiinnostaa paljon piiritoimistossa. Tällainen ehdokashan voisi mainostaa ehdokkuuttaan päivittäin paikallislehdissä", Mickelson toteaa.
Tulevat kunnallisvaalit raivaavat Mickelsonin mukaan latua aivan aidollekin sukupolvenvaihdokselle.
"Voi toki sanoa puolueiden tavoittelevan nuoria muutenkin kuin täytemielessä. Uusia kasvoja tarvitaan näkyville paikoille jo imagon takia, mutta perustoimijatkin vanhenevat kaikissa paikallisjärjestöissä."
Oulun kunnallisjärjestöt avoimina
Kunnallisjärjestöjen innostus oli jopa ylitsepursuavaa, kun nuori mahdollinen ehdokas esitti kiinnostunutta.
Keskusta ja erityisesti kokoomus halusivat ennen ehdokaskokoukseen kutsumista tavata kahvituokiolla. Hyvin pian, kahvittelun lomassa, nuorelle lyötiin eteen ehdokassitoumuslomake. Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät tarjosivat ehdokaskandidaatille mahdollisuutta liittyä mukaan jo ennen tapaamista.
Kokoomus edellytti ehdokkaalta puolueen jäsenyyttä, muille sitoutumattomuus tuntui kelpaavan. Lähes joka puolue sivusi jollain tapaa vaalien jälkeistä elämää puhumalla mahdollisista luottamustehtävistä.
Rauli Mickelson muistuttaa, ettei paikallisten kunnallisjärjestöjen valta ole mitenkään vähäpätöinen juttu. "Asian voisi tiivistää niin, että jos haluaa vaikuttaa kotikuntansa asioihin, on pakko tehdä se jonkun puolueen kautta, sillä ne jakavat luottamustoimet. Tietysti pitkä virkaura on toinen reitti", tutkija sanoo.
Kun toimittaja lopuksi paljasti puolueille todellisen henkilöllisyytensä, kunnallisjärjestöt hämmentyivät, osassa jopa punasteltiin. Selittelyjä omille toimille ei kuitenkaan tarjoiltu.