Suurissa yliopistokaupungeissa äänestettiin presidentinvaalissa eri tavalla kuin muualla. Tämä kertoo asenneilmapiirin jakaantumisesta Suomen sisällä.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö keräsi tasaisen varmasti selvän enemmistön äänistä lähes kaikkialla muualla paitsi Ahvenanmaalla. Siellä enemmistö äänesti vihreiden Pekka Haavistoa. Manner-Suomessa Haavisto kykeni antamaan Niinistölle merkittävän vastuksen ainoastaan suurimmissa yliopistokaupungeissa.
Helsingissä äänet menivät melko tasan. Myös Jyväskylässä ero jäi pieneksi. Turussa, Oulussa ja Tampereella Haavisto sai selvästi enemmän ääniä kuin maassa keskimäärin. Presidentinvaalia ei sävyttänyt tällä kertaa jako oikeistoon ja vasemmistoon niin kuin aikaisemmissa suorissa kansanvaaleissa. Kun vasemmiston ehdokkaat putosivat pelistä jo ensimmäisellä kierroksella, muut arvoasiat nousivat ratkaisevaan asemaan.
Arvojen ja asenteiden merkitys korostui,koska Niinistön ja Haaviston mielipide-erot politiikasta ja presidentin tehtävistä osoittautuivat pieniksi. Pelkästään niiden perusteella monen olisi ollut vaikea tehdä valinta.
Sosialisti vai ei-sosialisti -asetelma hallitsi keskustelua sosiaalidemokraattista Mauno Koivistoa sekä hänen puoluetovereitaan Martti Ahtisaarta ja Tarja Halosta valittaessa. Halosen ehdokkuus nosti pintaan lisäksi miesten ja naisten tasa-arvon sekä kirkkoon kuulumisen merkityksen.
Tällä kertaa uusina arvoasioina puhe kääntyi kysymyksiin siitä, voiko presidentti elää parisuhteessa miehen kanssa ja voiko siviilipalveluksen käynyt mies hoitaa presidentin tehtäviin kuuluvaa Puolustusvoimien ylipäällikkyyttä.
Äänet ehdokkaiden kesken jakaantuivat niin, että arvoliberaaliksi mielletty Haavisto kykeni haastamaan häntä hieman konservatiivisempana pidetyn Niinistön lähinnä suurimmissa yliopistokaupungeissa, joissa arvomaailma on aina ollut vapaamielisempi ja alttiimpi ajan uusille virtauksille kuin muualla. Niissä myös Haaviston taustapuolueen vihreiden kannatus on koko puolueen olemassaolon ajan ollut muuta Suomea vankempaa.
Suuret kaupungit ovat vanhastaan myös kokoomuksen keskeistä tukialuetta. Perinteiset äänestäjät eivät pettäneet kokoomusta nytkään, mutta tällä kertaa Haavisto sai innostetuksi etenkin nuoremman väen äänestämään itseään.
Vihreät ei ole juuri saanut jalansijaa maaseudulla, ja se näkyi myös presidentinvaalin tuloksissa. Maaseudulla ollaan konservatiivisempia kuin suurissa kaupungeissa, ja se satoi Niinistön laariin.
Tulosta edesauttoi se, että syrjäseuduilla kannatusta nauttivat etenkin perussuomalaiset ja keskusta. Monelle näiden puolueiden kannattajalle olisi ollut sula mahdottomuus antaa äänensä vihreälle, joka on vielä sivari ja homo eikä edes kuulu kirkkoon. Näin ne, jotka äänestivät, valitsivat pienemmän pahan. Tosin moni jätti kokonaan äänestämättä.
Suomi jakaantui presidentinvaalissa, mutta hieman eri tavalla kuin ennen. Tosin jako tapahtuu aina kun kahdesta pitää valita toinen.