Kaleva julkaisee yhteistyössä Lännen Median ja Arvokeskustelijat ry:n kanssa sarjan puheenvuoroja suomalaisesta työstä ja toimeliaisuudesta.
Suomalaisen kova työmoraali otetaan liian usein itsestäänselvyytenä. Työelämän muuttuessa yhä vain pirstaleisemmaksi moni uhkaa hylätä perinteiset suomalaiset arvot, tunnollisuuden ja ahkeruuden.
Suomalaiset tunnetaan kansainvälisestikin ahkerina, vastuullisina ja tunnollisina työntekijöinä. Suomalainen ammattilainen tai johtaja hoitaa, mitä sovitaan, eikä pidä liikaa meteliä itsestään. Näinhän se menee – vai meneekö sittenkään?
Suomalaisen Työn Liiton teettämässä selvityksessä perinteiset arvot osoittavat merkkejä heikkenemisestä. Jopa viidesosa tulevaisuuden työntekijöistä on hylkäämässä perinteiset vaihtoehdot työn ensisijaisina arvoina.
Tulevaisuudenuskoa koettelevat jatkuvat negatiiviset uutiset ja työelämän yleinen epävarmuus.
Kun tuhatta suomalaista pyydettiin kuvailemaan, minkälaisena työntekijänä he näkevät itsensä tulevaisuudessa, muutos nykytilanteeseen oli selvä. Vastaajat kertoivat olevansa vähemmän tunnollisia, lojaaleja ja vastuullisia.
Tulokset heijastavat laajemmin suomalaisen työkulttuurin muutosta, joka ulottuu jokaisen työpaikan arkeen. Vastaajien mukaan arkinen työnteko muuttuu entistä kansainvälisemmäksi ja monikulttuurisemmaksi.
Suomalaiset arvioivat, että tulevaisuudessa työtä tehdään yhä enemmän organisaatiorajat ylittäen.
Erilaisten verkostojen ja yhteistyömallien lisääntyminen tekee organisaatiorajoista yhä häilyvämpiä, eivätkä työt ole entiseen tapaan sidottuja paikkaan tai maahan.
Monet muutokset aiheuttavat vastanneissa myös huolta ja stressiä. Kyselyyn vastanneet uskovat työpaineen lisääntyvän.
Suomalaisten vastaukset kuvaavat hyvin laajempaa kansanvälistä trendiä, jonka mukaan muutos on tulevaisuudessa työelämän normi.
Jatkuvaan muutokseen varautuminen heijastuu perinteisten arvojen laskuna.
Yhä pirstaleisemmassa työelämässä työntekijöiden on otettava enemmän vastuuta omasta urastaan ja tavoitteistaan. Tällöin kuuliaisuuden ja tunnollisuuden sijaan omakohtaiset saavutukset, kuten tunne arvostuksen saamisesta, korostuvat suhtautumisessa työhön.
Myös luovuuden ja idearikkauden kaltaiset arvot ovat nousussa. Ahkeruus ja tunnollisuus näyttäisivät menettävän merkitystään työtä ohjaavina päämäärinä; ne muuttuvat pikemminkin keinoiksi uusien päämäärien – kuten arvostuksen ja luovuuden – saavuttamiseen.
Kyselyn tulokset eivät kuvasta vain välttämätöntä muutosta, vaan myös toiveita tulevaisuuden työstä. Tuloksia tulkiten uskallan väittää, että suomalaisista valtaosa hyväksyy työelämän muutokset. Vanhoilla eväillä ei tulevaisuudessa enää pärjää, vaan tarvitaan uudistumista, jotta selviämme kansakuntana työelämän murroksesta voittajina.
Tämä heijastuu arvoihin ja siihen, millaisena työntekijänä meistä jokainen haluaa itsensä nähdä. Tähän muutokseen myös yritysten on varauduttava. Arkisen kiireen ja muutoksen keskeltä on vaikea nähdä isompaa kuvaa.
Tämän vuoksi olemme käynnistäneet monivuotisen tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on pureutua suomalaista työtä ravisteleviin muutosvoimiin ja tarkastella niiden avaamia mahdollisuuksia suomalaisen työn uudistamiseksi.
Yksi tunnistetuista muutosvoimista liittyy arvopohjan monimuotoistumiseen.
Koska tulevaisuudessa eri sukupolvien väliset kuilut vain kasvavat, ja monikulttuurisuus työpaikoilla lisääntyy, vaatii erilaisten arvopohjien kohtaaminen työyhteisöiltä avoimuutta, suvaitsevaisuutta ja uskallusta oppia toiselta. Kokemukseni mukaan eri-ikäisten ja -taustaisten työntekijöiden monipuolinen osaaminen on yrityksille voimavara ja kilpailutekijä.
Suomalainen työ on ainut asia, jolla voimme suoraan vaikuttaa kilpailukykyymme ja siihen, että pärjäämme tulevaisuudessa. Siksi suomalaista työelämää pitää vahvasti kehittää ja uudistaa.
Kestävää ja merkityksellistä työtä luodaan vain ottamalla huomioon arvot, joita suomalaiset edustavat.
Työpaikkojen edustamat arvot eivät voi olla ristiriidassa työntekijöiden arvomaailman kanssa.
On tärkeää saada kaikki suomalaiset panostamaan työntekoon ja työn sisällön ja tuottavuuden uudistamiseen. Tärkeintä työpaikoilla on kannustava arvostus, joka pystyy synnyttämään käsittämätöntä tahdonvoimaa.
Edelliset sukupolvet ovat työn kautta luoneet kaiken, mitä meillä on. Heidän edustamansa arvot muuttavat muotoaan tulevaisuudessa, mutta suomalainen työ on jatkossakin avain vaurauteen, hyvinvointiin ja osaamisemme kasvattamiseen.
Edustamamme arvot selittävät suomalaisten yritysten ja työpaikkojen menestystä sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla.
Jokainen työpaikoilla tehtävä bisnespäätös on myös arvopäätös, eikä niitä voi erottaa toisistaan.
Kirjoittaja on Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtaja.
Puheenvuoroja suomalaisesta työstä -sarja:
– Sarja haastaa yhteiskuntamme vaikuttajia arvokeskusteluun. Suomalaista työtä ja toimeliaisuutta käsitellään eri näkökulmista.
– Puheenvuorosarjan tuottavat yhdessä Lännen Median lehdet ja Arvokeskustelijat ry.
– Arvokeskustelijat pyrkii käynnistämään ja parantamaan yhteiskunnallista keskustelua Suomessa. Puolue- ja instituutiorajat ylittävän yhdistyksen tunnus on ”Monta tietä – yhteinen tulevaisuus”.
– Ensi sunnuntaina puheenvuoron Lännen Median ja Arvokeskustelijoiden kirjoitussarjassa saa SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.