Ar­vos­tuk­sen puute eh­käi­see elä­ke­läis­ten intoa an­sio­töi­hin

Arvostuksen puute ikääntyneitä työntekijöitä kohtaan selittää osaltaan sitä, että vanhuseläkeläisistä melko harva tekee ansiotyötä. Suomessa eläköityminen merkitsee yleensä työelämän jättämistä kokonaan taakse. Jos eläkeläinen ottaa töitä, työ on usein muutaman kuukauden mittainen rupeama.

Arvostuksen puute ikääntyneitä työntekijöitä kohtaan selittää osaltaan sitä, että vanhuseläkeläisistä melko harva tekee ansiotyötä. Suomessa eläköityminen merkitsee yleensä työelämän jättämistä kokonaan taakse. Jos eläkeläinen ottaa töitä, työ on usein muutaman kuukauden mittainen rupeama.

Tuoreen selvityksen mukaan ikääntyneet työntekijät ovat niitä, jotka on saneerattu ensimmäisinä. Lisäksi heillä on ollut huonot mahdollisuudet löytää työtä. Työhönotossa on suosittu nuoria.

Vanhuseläkeläisistä eniten käyvät työssä opettajat, kehitysvammaisten hoitajat, sairaanhoitajat sekä perus- ja lähihoitajat, jotka useimmiten tekevät työtä entisissä työpaikoissaan.

Tulevaisuudessa eläkeläisistä nykyistä useampi saattaa käydä töissä, sillä suurten ikäluokkien ihmiset ovat varsin terveitä ja työvoimasta on pulaa. Jos ikääntyneitä halutaan töihin, työpaikkojen on kyettävä karsimaan kaikenlainen ikäsyrjintä. Johtamisen, työolosuhteiden ja koulutuksen täytyy olla kunnossa.

Vuonna 2005 eläkeuudistuksella kannustetaan eläkeläisiä ansiotyöhön. Työtä jatkavat 63--68-vuotiaat kerryttävät 4,5 prosentin niin kutsuttua superkarttumaa. Jo eläkkeellä olevat saavat ansiotyöstä 1,5 prosentin karttumaa, joka maksetaan sitten kun he täyttävät 68 vuotta.

Ilmoita asiavirheestä