Jarkko Sipilä: Likainen kaupunki. Gummerus 2005.
Lähellä Pasilan poliisitaloa palaa rekka, jonka kuljettaja kuolee tulipalossa. Terävä oikeuslääkäri huomaa, että vainaja oli tykitetty täyteen heroiinia. Rikoskomisario Kari Takamäki pääsee siis tutkimaan murhaa. Miksi virolainen rekkakuski piti tappaa? Miksi hänestä on eri rekistereissä tietoja, jotka näyttävät tekaistuilta? Ongelmavyyhti vain mutkistuu ratketessaan, eikä Keskusrikospoliisi ole jostain syystä lainkaan yhteistyöhaluinen Helsingin rikospoliisin kanssa.
Jarkko Sipilän viides Takamäki-romaani on taattua laatua. Poliisit ovat inhimillisiä, heillä on sielu muutenkin kuin rikoksenratkontakoneina. Erityisen hyvä henkilö on Takamäen oikea käsi, ylikonstaapeli Anna Joutsamo, joka päihittää nokkeluudellaan miehiset virkaveljensä mennen tullen.
Likaisessa kaupungissa yhdistyvät poliisit, vasikat, kansainväliset rikollisliigat jännittäväksi kokonaisuudeksi, jonka juoni etenee jouhevasti ilman turhia taukoja. Sipilän tehokas kerronta sotkee maukkaita kielikuvia, mutta myös teknisesti tarkkoja yksityiskohtia. Kerrassaan kelvollinen kotimainen jännäri.
