Cluj Napoca "Luokkakaverini lunttasi ylioppilaskirjoituksissa. Hän ei jäänyt kiinni, sai hyvät arvosanat ja pääsi yliopistoon", 20-vuotias Andrei Lapuste kertoo.
Lapuste opiskelee Romaniassa Cluj Napocan yliopistossa tietojenkäsittelytieteitä.
Yliopistoon on vaikea päästä, joten monet nuoret huijaavat ylioppilaskokeissa tai lahjovat opettajia antamaan parempia arvosanoja.
Romanian lehdistössä kirjoitettiin vähän aikaa sitten uusimmasta koulumaailmaa ravisuttaneesta skandaalista.
Maan korruptiontorjuntavirasto, National Anticorruption Directorate (DNA), tutkii parhaillaan, antoivatko 18 Bacaun lukion abiturienttia lahjuksia koulun opettajille ennen ylioppilaskirjoituksia.
Nuorten epäillään lahjoneen opettajia 100-1 000 euron summilla riippuen kokeiden määrästä.
DNA:n pääsyyttäjäAnca Jurma myöntää, että korruptio on yhä vakava ongelma maan koulutusjärjestelmässä.
Viimeisten kahden vuoden aikana DNA:n syyttäjät ovat selvittäneet muun muassa kuutta eri tapausta, jossa lukion ylioppilaskokeen järjestämisessä on epäilty vilppiä.
Vuonna 2008 valtakunnallisissa ylioppilaskokeissa huijaamisesta jäi kiinni 268 opiskelijaa. Yhdessä Cluj Napocan lukiossa 40 opettajaa epäiltiin lahjuksen ottamisesta ja 82 abiturienttia lahjuksen antamisesta.
Oppilaat antoivat opettajille yhteensä 30 000 euroa läpäistäkseen kokeet.
Sekä opettajat että oppilaat joutuivat oikeuteen.
Jurma arvioi, että oppilaita ja opettajien vastaan käydyt oikeudenkäynnit ovat kuitenkin hillinneet huijaamista jonkin verran. DNA:n julkisuuteen nostamien tapausten jälkeen myös Romanian opetusministeriö on ryhtynyt ponnekkaammin ehkäisemään vilppiä.
Työn tulokset näkyvät ylioppilaskokeen suorittavien nuorten määrän kehityksessä.
Romanian opetusministeriön heinäkuun alussa julkaisemien tietojen perusteella tänä vuonna 67,4 prosenttia ikäluokasta suoritti ylioppilaskokeen, kun viime vuonna luku oli 81 prosenttia.
DNA tutkii kuitenkin vain kaikista vakavimpia korruptioepäilyjä.
Babes-Bolyain yliopistossa opiskeleva 22-vuotias englannin kielen pääaineopiskelija Sigrid Crasnean kertoo, että ongelman tuominen julkisuuteen ei aina auta.
Kun Crasnean opiskeli lukiossa Petrilan kaupungissa, koulun vanha fysiikanopettaja ei antanut kenellekään oppilaista korkeinta arvosanaa, ellei saanut jotakin "ylimääräistä" oppilaan vanhemmilta.
Kun naisopettaja jäi lopulta kiinni käytöksestään, seurasi skandaali, mutta mikään ei muuttunut.
"Rehtori sanoi, ettei voi mitään. Naisopettaja oli jonkun tärkeän henkilön miniä", Sigrid Crasnean selvittää.
Crasneanin mukaan monet opettajat odottavatkin lahjuksia oppilailta, varsinkin jos he ovat opettaneet jo kommunismin aikana. "Se on eräänlainen perinne", Sigrid Crasnean lisää.