Oulu Suomessa ruoan arvonlisävero on yksi EU-maiden korkeimmista. Veronalennuksen vaikutuksia tutkiva työryhmä arvelee, että tuotteiden hinnat laskisivat, kulutus ja kulutusmahdollisuudet kasvaisivat sekä työllisyys paranisi. Ihmiset ostaisivat veronalennuksen jälkeen laadukkaampia elintarvikkeita, jolloin ruokavalio monipuolistuisi.
Suomalaiset maksavat ruoassa huomattavasti enemmän veroa muihin EU-kansalaisiin verrattuna. Keskimääräinen arvonlisävero Euroopassa on 8,2 prosenttia, asukasluvulla painotettuna 5,9 prosenttia. Suomessa se on 17 prosenttia.
Jos vero alenisi yhdeksällä prosenttiyksiköllä ja se näkyisi suoraan hinnassa, niin 10 euron salaattikilo maksaisi alennuksen jälkeen noin 80 senttiä vähemmän.
Pienituloiset
hyötyvät eniten
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos tutkii yhteistyössä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa, mitä kansantaloudellisia vaikutuksia ruoan ja ravintolapalveluiden arvonlisäveron alentamisella olisi.
Tärkein kysymys on, missä määrin veronalennus näkyy elintarvikkeiden hinnoissa.
"Kaikki hyöty ei menisi pelkästään kuluttajille, mutta valtaosa kuitenkin. Osa jäisi kaupalle ja osa teollisuudelle", PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm arvelee.
"Veronalennus hyödyttäisi erityisesti pienituloisia, koska heillä ruokaan käytetty osuus tuloista on suhteessa suurempi kuin muilla", viestintäpäällikkö Sirpa Rinne Elintarviketeollisuusliitosta sanoo.
ETL:n toimitusjohtajan Heikki Juutisen mielestä veronalennus näkyisi lähes täysimääräisesti hinnoissa.
On myös eriäviä mielipiteitä: Jos arvonlisäveroa alennetaan, niin kaupat nostavat saman verran hintoja, jolloin hyöty menee kokonaan kauppiaille. Myöskään kulutus ei kasvaisi, koska hinnat pysyisivät ennallaan. Voi käydä niinkin, etteivät kaupat nosta hintoja, mutta teollisuus nostaa, jolloin vain teollisuus hyötyisi.
"En usko, että näin käy. Kaupan rooli suhteessa teollisuuteen on koko ajan vahvistunut", Holm toteaa.
Laadukkaampaa
ruokaa ostoskoriin
Elintarviketeollisuus hyötyisi veronalennuksesta välillisesti. Holmin mielestä kuluttajat ostaisivat jalostetumpia tuotteita, joista teollisuus saa enemmän katetta.
"Odotettavissa on, että kulutusmahdollisuudet ja kulutus lisääntyvät, ihmiset siirtyvät laadukkaampiin tuotteisiin. Kauppa hyötyy, kun myyntiä tulee enemmän. Teollisuus hyötyy kasvavan menekin myötä. Se parantaisi työllisyyttäkin", Holm kertoo.
Kaikki eivät voi voittaa, ja häviävänä osapuolena olisi veronsaaja eli etunenässä valtio.
"Valtion verotulot eivät alenisi samassa suhteessa kuin veroprosentti, vaan pysyisivät suurin piirtein ennallaan, koska kulutus lisääntyisi. Kulutus kasvaisi myös arvomitallisesti siirryttäessä jalostetumpiin tuotteisiin", Holm sanoo.
Veronalennus koskisi
myös ravintoloita
Suomessa on EU-direktiivien mukaisesti kolme arvonlisäveroprosenttia, joten veronalennuksen tapahtuessa ruoan veroprosentiksi tulisi kahdeksan. Veronalennus koskisi myös ravintolapalveluita.
Veroa alennettiin viidellä prosenttiyksiköllä Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi, mutta silti se on jäsenmaiden viidenneksi korkein. Virossa, Latviassa, Slovakiassa ja Tanskassa vero on korkeampi kuin Suomessa. Neljässä maassa se on nolla prosenttia.
Tutkimuksen pitäisi valmistua syksyksi 2006 ja olla seuraavan vuoden hallitusohjelmassa. Mahdollinen veronalennus tapahtuisi aikaisintaan vuonna 2009.
Kaleva vertaili viiden peruselintarvikkeen halvinta hintaa satunnaisesti valituissa kaupoissa neljässä eri EU-maassa.