Oulu Maa- ja metsätalousministeriössä hämmästellään metsälakirikkomusten suurta määrää Pohjois-Pohjanmaalla. Poliisin tutkittavana on tällä hetkellä peräti kahdeksan epäiltyä, arvokkaan luontokohteen hävittämistapausta Pudasjärvellä, Taivalkoskella, Pyhäjärvellä ja Siikajoen latvoilla.
Juttuja on nousemassa mahdollisesti vielä lisää. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus selvittää parhaillaan kolmea kohdetta, joissa se epäilee lakia rikotun. Viimeistään syksyllä ratkeaa jätetäänkö myös ne poliisitutkintaan.
Metsälaissa määriteltyjen erityisen arvokkaiden elinympäristöjen hävittämiseen eivät ole syyllistyneet ainoastaan yksityiset metsänomistajat. Epäiltyjen joukossa on lisäksi ainakin yksi suuri metsäyhtiö.
Hallitussihteeri Vilppu Talvitie maa- ja metsätalousministeriöstä pitää Pohjois-Pohjanmaan tilannetta erikoisena. Hänen mielestään kahdeksan vireillä olevaa tapausta on paljon yhden metsäkeskuksen alueella. "Toinen asia tietenkin on kuinka moni niistä ylittää lopulta syytekynnyksen. Se on ollut yleensä varsin korkea, ja siksi tuomioita on jaeltu niukasti."
Koko maassa on tällä hetkellä tutkittavana 40-50 epäiltyä rikkomusta. Arvokkaiksi luokiteltujen luontokohteiden turmelemisesta ja hävittämisestä seuraa yleensä sakkoja. Enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta.
Kartoitus kesken
Viranomaispäällikkö Heikki Vähätalo Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksesta pitää rikkomustapausten määrää sinänsä suurena. Hän huomauttaa kuitenkin, että metsäkeskukseen jätetään vuosittain noin 7 000 metsänkäyttöilmoitusta. "Siihen nähden tapauksia ei ihan mahdottomasti ole."
Yhtenä syynä arvokkaiden luontokohteiden turmeluun Vähätalo pitää niiden kartoituksen keskeneräisyyttä. Metsänomistajat eivät välttämättä edes tiedä, että heidän maillaan on lailla suojeltuja alueita.
Pohjois-Pohjanmaalla työ jatkuu näillä näkymin ainakin vuoteen 2005. Useimmissa muissa metsäkeskuksissa inventointi on jo joko päättynyt tai päättymäisillään. "Alueemme on maan laajin, mutta rahaa kohteiden inventointiin ei ole saatu samassa suhteessa", Vähätalo toteaa.
Säätäessään vuoden 1997 alusta voimaan tulleen uuden metsälain, eduskunta edellytti että metsänomistajien oikeusturvan kannalta keskeinen lakikohteiden inventointi tehdään viivyttelemättä. "Pohjois-Pohjanmaalla tämä vaatimus ei ole toteutunut, ja syynä on rahan puute", sanoo metsäkeskuksen ympäristöpäällikkö Irmeli Ruokanen.
Hänen mukaansa työn loppuun saattaminen edellyttää tulevalle vuodelle vähintään 300 000:n euron rahoitusta.
Yhtiöille imagokysymys
Ruokanen on hyvin vaitelias poliisitutkintaan jätetyistä tapauksista. Hän myöntää kuitenkin, että niiden joukossa on myös metsäyhtiöiden aikaansaannoksia.
"Yhtiöillä on niin paljon tietoa, taitoa ja lain tuntemusta, että ne tuskin voivat vedota tietämättömyyteen. Niille kysymys on myös imagosta. Se kärsii hyvin helposti tällaisissa tapauksissa."
Ruokanen ei ole järin halukas uskomaan myöskään yksityisten metsänomistajien tietämättömyyteen. "Heitä on kirjelmöity ja koulutettu useamman vuoden. Kyllä heidän tulisi tietää, että kotitarvepuun ottokin edellyttää metsänkäyttöilmoituksen tekemistä metsäkeskukselle", hän sanoo.
Yleisimpiä rikkomuksia ovat Ruokasen mukaan lähteiden ja purojen välittömien lähiympäristöjen hakkuut. Myös luonnontilaisilla soilla olevia kangasmetsäsaarekkeita on tuhottu. Juuri tällaisen metsäsaarekkeen tuhoamista Taivalkoskella selviteään parhaillaan yhdessä poliisille jätetyssä tapauksessa.
Metsäliiton Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Pentti Pajunen myöntää hakkuun oman yhtiönsä tekemäsksi. "Valitettava tapaus. Kyse oli talvihakkuusta, jolloin alueen hahmottaminen erilliseksi saarekkeeksi oli vaikeaa. Se oli inhimillinen erehdys."
Metsäliiton tekemisiä selvitetään myös Pudasjärvellä. Siellä on metsäkeskuksen mielestä tuhottu lähteikkö. Syyttäjä ratkaisee ylittääkö juttu syytekynnyksen ja viime kädessä oikeus siitä lagetettavan tuomion. "Myös tässä tapauksessa oli kyse talvihakkuusta. Lumi on pohjoisen erityisongelma. Se aiheuttaa hyvin usein näitä ikäviä tapauksia."