Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan luonnonhoitohankkeen kohteena olevat tikankontin ja lettorikon kasvupaikat Kuusamon yksityismailla kaipaavat monessa tapauksessa hoito- ja ennallistamistoimenpiteitä.
Jotta pitäjän maanomistajat saataisiin myötämieliseksi asialle, heille järjestettiin keskiviikkoiltana infotilaisuus, jossa muun muassa hoitomenetelmistä tehtiin selkoa. Lettorikkoa ja tikankonttia on löydetty vuodesta 2001 alkaen tehdyssä kartoituksessa noin kolmenkymmenen maanomistajan mailta.
Metsäkeskus pyrkii neuvottelemaan heidän kanssaan hoitosuunnitelmien tekemisestä. Maastokartoittaja Veijo Nivalan mukaan suunnittelu ja toteutus ovat myös luonnonhoitohankkeita, jotka rahoitetaan valtion varoin.
Vanhoja suo-ojia tukittava
Tikankontin esiintymispaikkojen kohdalla hoidoksi riittää monessa tapauksessa varovaiset hakkuut valoisuuden lisäämiseksi, eikä niihin suuria summia tarvita.
Lettorikolla kyse on kuitenkin isommista operaatioista, sillä lajin elinoloja pitäisi kohentaa yleensä metsäojia tukkimalla. Kustannukset saattavat tällöin nousta jopa kaksinkertaisiksi verrattuna siihen, mitä ojitus on maksanut.
"Varat on tarkoitus ottaa ennallistamisiin metsänparannusrahoista", Nivala sanoo.
Lettorikon kasvupaikat ovat yleensä lähes puuttomia jouto- ja kitumaan soita. Nivalan mielestä vesitalouden ennallistaminen näissä tapauksissa ei ole tilojen metsätalouden harjoittamisen kannalta juurikaan vahingollista.
"Maanomistajat ovat yleensä kuitenkin halunneet sulatella asiaa rauhassa, ennen kuin ottavat esiintymispaikkojen hoitoon lopullisen kannan", Nivala selvitti ennen illan tilaisuutta.
Kesällä metsäkeskus järjestää maanomistajille vielä maastoretken, jossa tutustutaan kasvien esiintymiin ja niiden hoito- ja ennallistamistarpeisiin.
Metsäkeskus löysi kartoituksessaan 29 tikankontin kasvupaikkaa. Niistä 15:llä arvioitiin olevan hoitotarvetta.
Lettorikkojen esiintymispaikkoja käytiin läpi 41, joista 22:lta lajia löytyi. Hoitoa ja ennallistamista kaipaa 17 kohdetta.