Metsätalouden aikoinaan tärvelemiä puroja ja pieniä jokia voidaan kunnostaa arvokaloille menestyksellisesti melko pienilläkin ponnistuksilla.
Lapin ympäristökeskuksen hankkeessa tammukoista tyhjentyneitä virtavesiä on jo muutaman vuoden ajan palautettu lähemmäksi alkuperäistä tilaansa Savukoskella, jossa kesän sähkökoekalastuksen perusteella luonnonkudusta peräisin olevia lohia on syntynyt iktyonomi Jarmo Huhtalan mukaan paikoitellen korkeinkin tiheyksin.
Kunnostettavia vesiä ei ole valittu sattumanvaraisesti, vaan varsin perusteellisen inventoinnin jälkeen. Näin kohteille on voitu valita oikeat menetelmät ja rajata työläimmät tapaukset liian kalliina elvytystoimien ulkopuolelle.
Savukoskelta saatuja kokemuksia on tarkoitus hyödyntää Posiolla, jossa on ympäristökeskuksen kaksi inventointiryhmää on heinäkuusta lähtien käynyt läpi Ylikitkaan laskevia puroja ja jokia sivuhaaroineen. Kuusi inventoijaa ovat saaneet myös koulutuksensa Savukoskella kouliintuneilta hankevastaavilta.
Kitkan laskupurot vaihtelevassa kunnossa
Tolvan ja Raistakanperän väliseltä järven valuma-alueelta on tutkittu kuuden tähän mennessä useiden kymmenien pikkujokien ja purojen kunto. Kuluvan vuoden osalta kartoitusta jatketaan niin pitkälle kuin kelejä riittää.
Valuma-alueen isoimmat virtavedet, kuten Kirintöjoki, Suonnanjoki, Riisijoki ja Tolvanjoki ovat varsin siedettävässä tilassa, mutta osa puroista on kirjaimellisesti rapakunnossa, ehkä lopullisestikin pilattuja, inventointia vetävä Vesa Alppiranta kertoo.
"Purojen uomia on kaivettu pitkiltä matkoilta kokonaan uusiksi, metsä- ja suo-ojia on ulotettu puroihin saakka, koskipaikkoja on perattu uiton tarpeisiin. Oikeastaan nähtävänä on koko toimenpiteiden kirjo siltä ajalta, jolloin purot olivat lainsuojattomia."
Alppiranta on inventoimassa Himmerkinjokella Onni Joenkaaren ja Tuomo Määtän kanssa. Juuri Himmerkinjoki on miesten mukaan malliesimerkki surkeaan jamaan saatetusta entisestä taimenjoesta.
"Kunnostaminen olisi niin mittava operaatio, ettei siihen mahda löytyä rahoja koskaan", Alppiranta arvioi.
Joissakin puroissa vauriot ovat vähäisempiä, ja ne voitaisiin remontoida melko kivuttomasti arvokalojen viihtyisimmiksi asuin- ja lisääntymispaikoiksi.
Matkailulle
lisää piristettä
Meneillään olevaa hanketta rahoitetaan Euroopan Sosiaalirahastosta, eikä samoja tukirahoja ei voida käyttää kunnostuksissa tarvittavan kaluston hankintaan. Talven aikana rahoitusta aiotaan kuitenkin etsiä muista lähteistä, jotta Kitkan järvitaimenen elinolojen parantaminen saataisiin vauhtiin.
Posion virtavesien inventointi- ja kunnostushanke on osa Lapin TE-keskuksen työvoiman tehokäyttöprojektia, jonka tavoitteena on myös yrittäjyyden edistäminen.
Kitkaan laskevien jokien ja purojen kunnostuksen myötä alueen matkailukalastukselle arvellaan saatavan lisää houkuttavuutta, koska luonnonkudusta syntynyt taimen on turistille toki paljon arvokkaampi saalis kuin istukas.
Ensi vuonna projektin puitteissa onkin tarkoitus myös käydä läpi aikaisempia matkailukalastushankkeita ja miettiä uusia tuotteistamismahdollisuuksia.
Karhukin jokea sotkemassa
Kitkan uhanalaisen taimenen tulevaisuus on nykyisin pitkälle istutusten varassa, mutta edelleenkin se lisääntyy myös luontaisesti muun muassa Posion inventointialueen isommissa virtavesissä.
Kartoitusten yhteydessä jokiosuuksia on koekalastettu ja saaliiksi on tullut 10-30 senttisiä purotaimenia eli tammukoita.
Riisijoessa taimenkanta todettiin lisäksi luonnollisena vaellusesteenä olevan kolmimetrisen putouksen yläpuolella.
"Olisi kiintoisaa tietää, milloin ja miten taimenet ovat sinne päätyneet", Tuomo Määttä pohtii.
Miehet ovat kolunneet purovesiä useiden kilometrien päivävauhdilla, ja ilmi on tullut ihmistoiminnan aiheuttamien vaurioiden ohella myös yksi metsäneläjän synnyttämä isohko sotku: karhu on kaivanut tappamansa vuonelon Raistakanjokeen.
"Oli syönyt porolta vain pään. Ehkäpä kontiolla onkin tarkoitus palata varastolleen vasta keväällä, kun nälkä kurnii kunnolla talviunien jälkeen", Onni Joenkaari tuumii parin viikon takaisesta löydöstä.