Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tallettaa ylläpitämäänsä maitipankkiin syys-joulukuussa arvokalakantojen maitia kaikkiaan 7 eri lajista ja 13 kannasta.
Vuoden alussa oli maitipankissa geneettistä ainesta yhteensä 10 kalalajista ja 22 kalakannasta, muun muassa kaikista Suomessa vielä tavattavista lohikannoista (Tornionjoki, Si-mojoki, Iijoki, Teno, Näätämö) sekä uhanalaisista järvilohi-, nieriä- ja taimenkannoista. Maitia on tallessa yli 2 000 yksilöstä.
Kalojen maidin pakastaminen on emokalojen laitosviljelyn ja uhanalaisten kalojen istutusten lisäksi kolmas toimintatapa, jolla tutkimuslaitos toteuttaa kansainvälisten sopimusten edellyttämää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
Kalojen maidin pakastamiseen eri kalalajeille on kehitetty pakastusliuoksia, joihin koiraskaloista lypsetty maiti sekoitetaan ennen sen pakastamista muovipillissä nestetyppi-höyryssä.
Pakastettu maitiannos, joka sisältää miljardeja siittiösoluja, säilytetään neste-typpisäiliössä noin -196 °C lämpötilassa. Siinä maiti säilyy käyttökelpoisena jopa satoja vuosia.
Maitia talletetaan suunnitelmallisesti geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi mahdollista tulevaa käyttöä varten, mistä esimerkkinä on Tenojoen lohi.
Pakastetulla maidilla voidaan myös laajentaa uhanalaisen kalakannan perinnöllistä monimuotoisuutta emokalaparvea perustettaessa; tästä esimerkkinä on Vuoksen vesistön järvilohi.
