Professori Jyrki Virolainen arvioi, että Outi Kosken ja John Rogersin lapsia koskeva luovutuskiistassa tärkein kysymys on se, onko lapsen tahto vastustaa luovutusta oma vai manipuloitu. Lapin yliopiston lainkäytön professori Virolaisen mukaan kysymykseen vastaaminen on viime kädessä psykiatrien välinen asia. Ylipäätään hän pitää koko prosessia vaikeana.
"Kyllähän tämä lasten karkaaminen ikkunasta metsään viittaa siihen, että he eivät haluaisi lähteä, vaikkei heitä autoon asti kannettukaan", Virolainen sanoo.
Professorin mukaan tilannetta sotkee se, että suomalaisessa lainsäädännössä mielipidettä pitää kuulla 12 vuotta täyttäneeltä, mutta myös nuoremmalta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
Haagin lapsikaappaussopimuksessa lapsen mielipidettä on kuultava, jos lapsi on saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden, että lapsen mielipiteeseen on aiheellista kiinnittää huomiota. Sen sijaan sopimuksessa on määritelty 16 vuotta iäksi, jonka täytyttyä sopimusta ei enää sovelleta.
Tiedonsaantioikeutta
tarkennettava
Korkein oikeus KKO katsoi, että 13-vuotiaan Aleksin mielipide ei ollut hänen omansa. Näkemys perustui muun muassa yhdysvaltalaisen tuomioistuimen vanhempien avioero-oikeuden yhteydessä vuonna 2001 saamaan selvityksen, jonka perusteella KKO päätteli, että Aleksi on erityisen altis myötäilemään äitinsä käsityksiä.
"Tuoreempaakin selvitystä olisi ollut. Tässä on näköjään psykiatrit vastakkain", kommentoi Virolainen.
Keskiviikkona Ristijärvellä tehdyn haltuunoton jälkeen Outi Koskelle ei ole annettu tietoa lapsiensa olinpaikasta tai voinnista. Päätös perustuu Espoon käräjäoikeuden päätöksen soveltamiseen, sillä käräjäoikeus kielsi äidiltä tapaamisoikeuden.
"Sillä tietysti halutaan turvata se, että äiti ei pääsisi tapaamaan poikia. Tämä on hankala tapaus. Luulisi, että äidillä olisi oikeus saada tietoa lapsistaan. Ainakin äidin haltuun jääneet poikien vaatteet ja tavarat pitäisi voida toimittaa vaikkapa viranomaisten toimesta pojille", Virolainen pohtii.
Virolaisen mukaan lainsäädännössä ei ole varsinaista pykälää, jolla vanhemman tiedonsaantioikeus voitaisiin kieltää. Toisaalta lain mukaan tuomioistuin voi täytäntöönpanon turvaamiseksi määrätä vanhemman tekemään jotain tai kieltää tekemästä jotain.
"Kajaanin käräjäoikeus voisi antaa tarkempia määräyksiä siitä, onko myös tiedonsaantioikeus kielletty", Virolainen sanoo.
Huoltajuutta
ei käsitellä
Tiedonsaantikieltoa on perusteltu myös sillä, että yhdysvaltalainen tuomioistuin antoi lasten isälle yksinhuoltajuuden kesällä 2003, joten Koskella ei ole huoltajuutta.
"Tämä asia menee lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain mukaisesti ja siinä ei puhuta lasten huoltajuudesta mitään kovin erityistä. On vaikea sanoa, päteekö amerikkalaisen tuomioistuimen päätös huoltajuudesta Suomessa suoraan", Virolainen sanoo.
KKO ei käsitellyt huoltajuusasiaa, sillä Haagin sopimuksen huoltoa koskevat riidat on ratkaistava siellä, missä lasten asuinpaikka on eli Yhdysvalloissa.
Oma mielenkiinnon kohteensa on Kajaanin käräjäoikeudessa käsitteillä oleva Kosken tekemä ulosottovalitus. Ulosottovalituksissa käsitellään yleensä rahaa tai muuta omaisuutta. Lapsenhuoltopäätöksien täytäntöönpano kuuluu kuitenkin ulosottomiehelle, jonka toimista voi näissäkin tapauksissa tehdä ulosottovalituksen.
"Lapsenhuoltopäätöksien täytäntöönpanoasiassa ei ole erityistä valituslakia olemassa, siihen käytetään ulosottovalitusta koskevia säännöksiä soveltuvin osin", Virolainen sanoo.