Lääkehoidon kokonaisarviointi voi auttaa useita eri lääkkeitä syövää henkilöä pääsemään eroon turhasta lääkityksestä. Kokonaisarvion tekee erityiskoulutuksen saanut proviisori tai farmaseutti yhteistyössä lääkärin kanssa.
Käytettävien lääkkeiden määrän vähentäminen ei ole kuitenkaan arvioinnin päätarkoitus, vaan tärkein tavoite on saada asiakkaalle järkevä, hoitosuositusten mukainen lääkitys.
"Perusteena lääkehoidon kokonaisarvioinnin tekemiselle on yleensä jokin lääkitykseen liittyvä ongelma, kuten pitkä lääkelista tai epäily lääkkeen aiheuttamasta haittavaikutuksesta, esimerkiksi huimauksesta", kertoo farmaseutti Sari Koskela-Björk Kokkolan keskus-apteekista.
Koskela-Björk on Kokkolassa ainoa apteekkiammattilainen, joka on suorittanut lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden.
Hänen mukaansa palvelu ei ole vielä kovin hyvin tunnettu, sillä kuluneen vuoden aikana hän on tehnyt kokonaisarvion vain kahdelle asiakkaalle.
Aloite lääkehoidon kokonaisarviointiin voi tulla joko lääkäriltä, hoitohenkilökunnalta, potilaalta itseltään tai potilaan omaiselta. Päätöksen arvioinnin teettämisestä tekee kuitenkin lääkäri.
"Tässä on tarkoitus olla avuksi lääkärille ja potilaalle, ei astua kenenkään varpaille. Minä en tee diagnooseja, vaan tutkin lääkitystä eri näkökulmista ja tuon lääkärin tietoon, mitä mahdollisia muutoksia lääkitykseen voisi tehdä", Koskela-Björk kertoo.
Prosessiin kuuluu aina asiakkaan haastattelu, jossa pyritään selvittämään, miten ja mihin aikaan lääkkeet otetaan ja tulevatko kaikki lääkkeet otetuiksi.
"Toivon, että totuutta ei kaunistella, vaan että asiakas kertoisi rehellisesti, ottaako hän kaikki lääkkeet säännöllisesti", Koskela-Björk toteaa.
Kokonaisarvioija myös tutkii, mitä mahdollisia yhteisvaikutuksia asiakkaan käyttämillä lääkkeillä on, onko lääkityksessä jotain päällekkäisyyksiä tai onko jokin lääke mahdollisesti jäänyt vahingossa käyttöön, vaikka sille ei enää olisi tarvetta.
"Tässä pyritään lääkityksen järkeistämiseen siten, että jokaisella lääkkeellä on järkevä käyttötarkoitus", Koskela-Björk muistuttaa.
Kokonaisarvioinnin päätteeksi laaditaan kirjallinen toimenpide-ehdotus, jonka perusteella lääkäri tekee päätöksen potilaan lääkitykseen mahdollisesti tehtävistä muutoksista.
Lääkehoidon kokonaisarvioinnin pääkohderyhmä ovat vanhukset, jotka sairastavat useaa sairautta ja joilla on käytössä lukuisia lääkkeitä samanaikaisesti. Koska palvelu on maksullinen, kovin moni vanhus ei ole kuitenkaan vielä päätynyt palvelua käyttämään.
"Vaikka palvelu voi tuntua hintavalta, sen myötä voi saada säästöä lääkekustannuksissa. Arvioinnin seurauksena käytöstä voi jäädä pois jotain lääkkeitä. Lisäksi pyritään etsimään kaikista lääkkeistä KELA-korvauksen kannalta taloudellisin vaihtoehto, sillä eri pakkauskokojen ja vahvuuksien korvaukset vaihtelevat", Koskela-Björk toteaa ja jatkaa:
"Tärkeimpänä tavoitteena on kuitenkin asiakkaan voinnin ja elämänlaadun parantaminen."
Hän muistuttaa, että kerran tehty lääkehoidon kokonaisarviointi ei ratkaise asioita välttämättä pitkäksi aikaa, vaan tilannetta olisi syytä päivittää tasaisin väliajoin.
"Koska tilanteet muuttuvat, kokonaistilannetta olisi hyvä tarkastella vaikka kerran vuodessa. Sinä aikana sairaudet ja lääkitykset ehtivät jo muuttua", hän sanoo.
Myös lääkehoidon kokonaisarvioinnin ammattilaisen täytyy pitää osaamisensa ajan tasalla. Erityispätevyys on voimassa viisi vuotta kerrallaan.
Opintojensa aikana Sari Koskela-Björk teki harjoitustöinä lääkehoidon kokonaisarviointeja Tervakartanon, Villa Lehdon ja kotisairaanhoidon asiakkaille.
"Kaikkien kanssa yhteistyö sujui hyvin, ja kotisairaanhoidossa esimerkiksi sekä hoitajat että vastuulääkärit suhtautuivat toimintaan erittäin myönteisesti. He sanoivat, että käyttäisivät palvelua mielellään, jos sille vain olisi rahoittaja", Koskela-Björk kertoo.
Hän toivookin, että palvelulle löytyisi rahoitusta joko kaupungilta tai että KELA voisi tulla asiassa vastaan tarjoamalla korvausta.
"Toivoisin, että kun meitä koulutettuja asiantuntijoita on, meidän osaamistamme myös hyödynnettäisiin", hän sanoo.
Kokkolan Keskusapteekin apteekkari Riitta Laitila pitää lääkehoidon kokonaisarvioinnin palvelua tarpeellisena.
"Sairauksien hoito on nykyään niin pirstaloitunutta, että kenelläkään ei ole kunnolla aikaa syventyä kokonaiskuvaan. Usein apteekki on se taho, jolla on parhaat tiedot siitä, mitä lääkkeitä asiakas on saanut. Vaikka emme mekään sitten tiedä sitä, mitä saaduista lääkkeistä asiakas on todellisuudessa ottanut", Laitila sanoo.
Hän näkee lääkehoidon kokonaisarvioinnin kädenojennuksena lääkäreille ja esimerkiksi kotisairaanhoidolle.
"Tämä on täydentävä palvelu, jossa pyritään tarkastelemaan kokonaisuutta. Kaikilla kolmella toimijalla, lääkäreillä, hoitohenkilökunnalla ja apteekin henkilökunnalla, on oma näkökanta asiakkaan tilanteeseen, ja nämä näkökannat täydentävät toisiaan", Laitila sanoo.
Lääkehoidon kokonaisarviointi -palvelua on tarjolla noin 40 apteekissa eri puolilla Suomea ja erityispätevyyden suorittaneita apteekkiammattilaisia on maassamme noin 150.