Arvio: Sink­ku­elä­mää seit­sen­kymp­pi­sil­le Fifty Shades of Greyn hen­ges­sä

Suorapuheinen konkarinäyttelijänelikko osoittaa, ettei missään iässä ole liian vanha kokemaan ja lukemaan uutta, saatika pitämään hauskaa.

Diane (Diane Keaton, vas.), Sharon (Candice Bergen), Vivian (Jane Fonda) ja Carol (Mary Steenburgen) eivät halua uskoa ikääntymisen tarkoittavan hauskanpidon päättymistä.
Diane (Diane Keaton, vas.), Sharon (Candice Bergen), Vivian (Jane Fonda) ja Carol (Mary Steenburgen) eivät halua uskoa ikääntymisen tarkoittavan hauskanpidon päättymistä.
Kuva: Photo credit: Melinda Sue Gordon

Book Club – Väreileviä lukunautintoja, Yhdysvallat 2018. Ohjaus: Bill Holderman. Käsikirjoitus: Bill Holderman, Erin Simms. Pääosissa: Diane Keaton, Jane Fonda, Candice Bergen, Mary Steenburgen, Craig T. Nelson, Andy Garcia, Don Johnson. – Plaza & Star, Oulu.

Ikä. Miten mahtavaa huomata, että sen ei tosiaan tarvitse olla kuin numero valkokankaallakaan.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Bill Holderman osoittaa, että rentoa chick lit -ihmissuhdekomediaa voi tehdä myös ”aikuiseen makuun”, kuten sanonta kuuluu. Hänen päähenkilönsä ovat kaikki reilusti kuudekympin paremmalla puolella.

Diane (Diane Keaton), Vivian (Jane Fonda), Sharon (Candice Bergen) ja Carol (Mary Steenburgen) eivät halua uskoa että ikääntyminen tarkoittaa hauskanpidon päättymistä. Nuoruudenystävät ovat elämässään ehtineet luoda uraa, perustaa perheitä, rakastua ja erota.

Nelikon on pitänyt yhdessä kerran kuukaudessa kokoontuva kirjapiiri – joskin kirjapiiri tuntuu olevan vain nimitys viinin juonnille ja suhdepuinneille. Lyhyesti sanottuna: ystävyydelle.

Kun on Vivianin vuoro valita seuraava kirja, hän pudottaa ystävättäriensä syliin E. L. Jamesin Fifty Shades of Greyn. Jos jokaisella näistä neljästä olikin tähän saakka vankka mielipide seksistä ja suhteestaan siihen, se tulee kirjan, keskustelujen ja elämän tuomien uusien kokemusten myötä muuttumaan.

Holdermanin ja hänen käsikirjoittajaparinsa Erin Simmsin päähenkilöt ovat omanlaisiaan karikatyyrejä, kuten tämän tyyppisissä elokuvissa on tapana.

Nelikosta ja suorasukaisesta suhdepuheesta tulee helposti mieleen Sinkkuelämää-sarja.

Miksikäs keksiä pyörää uudelleen. Mielenkiintoinen idea on ollut myös kokonaisen Fifty Shades -ilmiön tuominen elokuvan pohjaksi. Kirjailija E. L. James vilahtaa muuten cameoroolissa eräässä kohtauksessa, ulkoiluttamassa koiraa.

Sekä Holderman että Simms ovat ensikertalaisia, ja se näkyy paikoin.

Kokeneet näyttelijättäret puhaltavat hahmoihin kuitenkin draivia jota on mukava seurata. Veikkaanpa, että konkarit ovat monessa kohtaa saaneet improvisoida, ja hyvä niin. Sanailu on niin nokkelaa ja luontevaa kuin vain tyttökavereiden kesken voi olla.

Ilmoita asiavirheestä