Arvio: Baby Jane on vah­vo­jen naisten juhlaa – in­to­hi­moi­nen ja räis­ky­vä suhde

Ei ole sattumaa, että rovaniemeläisen Katja Gauriloffin ohjaama Baby Jane saa ensi-iltansa kansainvälisenä naistenpäivänä.Elokuvat Baby Jane, Suomi 2019.

Pikin (Maria Ylipää) ja Jonnan (Roosa Söderholm) suhde ei ole pelkkää kiiltokuvaa.
Pikin (Maria Ylipää) ja Jonnan (Roosa Söderholm) suhde ei ole pelkkää kiiltokuvaa.

Ei ole sattumaa, että rovaniemeläisen Katja Gauriloffin ohjaama Baby Jane saa ensi-iltansa kansainvälisenä naistenpäivänä.

Elokuvat Baby Jane, Suomi 2019. Ohjaus: Katja Gauriloff. Käsikirjoitus: Veera Tyhtilä & Katja Gauriloff perustuen Sofi Oksasen samannimiseen romaaniin. Kuvaus: Heikki Färm. Pääosissa: Roosa Söderholm, Maria Ylipää, Nelly Kärkkäinen. – Plaza & Star, Oulu.

Ei ole sattumaa, että rovaniemeläisen Katja Gauriloffin ohjaama Baby Janesaa ensi-iltansa kansainvälisenä naistenpäivänä. 

Baby Jane nimittäin on nimenomaan naisten elokuva. Sen naiset ovat vahvoja toimijoita, kun taas miehet jäävät puhtaasti statisteiksi.

Gauriloffin yhdessäVeera Tyhtilän kanssa käsikirjoittama Baby Jane perustuu Sofi Oksasen samannimiseen romaaniin vuodelta 2005.

Muutkin keskeiset tekijät elokuvaaja Heikki Färmiä lukuun ottamatta ovat naisia.

Baby Jane on siinäkin mielessä poikkeuksellinen kotimainen elokuva, että sen keskiössä on naisten välinen rakkaus.

Pelkästä rakkaustarinasta ei tosin ole kyse, vaan yhtä lailla elokuva kiinnittää huomion mielenterveysongelmiin. Toisella suhteen naisista on paniikkihäiriö.

Tarinassa pieneltä paikkakunnalta Helsinkiin opiskelemaan muuttanut Jonna (Roosa Söderholm) etsii paikkaansa uudessa ympäristössä. Eräänä aamuyönä yökerhosta kotiutuessaan Jonna joutuu uhkaavaan tilanteeseen, mutta paikalle sattunut Piki (Maria Ylipää) pelastaa hänet.

Kokenut ja itsevarma Piki tekee vaikutuksen nuoreen ja naiiviin Jonnaan. Heidän välilleen kehittyy intohimoinen ja räiskyvä suhde.

Jonna ja Piki viettävät paljon aikaa yhdessä ja elävät viinanhuuruista elämää. Jonnaa harmittaa, kun he eivät käy yhdessä ulkona muuten kuin öiseen aikaan baarireissuilla.

Yhtä lailla häntä häiritsee se, että Pikin ex-tyttöystävällä Bossalla (Nelly Kärkkäinen) on avaimet Pikin asuntoon.

Pikin käyttäytymiselle on kuitenkin syynsä.

Baby Jane on visuaalisesti vahva elokuva.

Sen lisäksi, että vaalea ja tyttömäinen Jonna ja tumma ja maskuliininen Piki ovat melko lailla toistensa vastakohtia, myös elokuvan kaksi maailmaa eroavat toisistaan niin valaistukseltaan kuin värisävyiltäänkin.

Pikin luona on hämärää ja pitkät mustat verhot, kun taas Joonatanin (Lauri Tilkanen) luona on valkoista ja valoisaa eikä verhoja lainkaan.

Tunnelmaa luodaan myös symbolisilla kuvilla ja äänitehosteilla. Joskus ne toimivat, joskus lähinnä vieroittavat.

Baby Jane lepää erityisesti näyttelijöidensä varassa.

Elokuvan roolitus on harvinaisen onnistunut. Söderholm ja Ylipää tekevät erinomaiset roolisuoritukset. Heidän välillään on kemiaa.

Oksasen romaani sijoittuu 1990-luvulle, mutta Gauriloffin elokuvassa tapahtumat on siirretty nykypäivään.

Isossa kuvassa päivitys toimii. Jonnan ja Pikin seksibisnekset tosin tuntuvat ainakin osin vanhentuneilta.

Kaiken kaikkiaan elokuva on varsin uskollinen romaanille. Keskeisin ero tapahtuma-ajankohdan ohella on se, että kirja on selkeämmin kolmiodraama ja sairauskertomus. Elokuvassa Bossa jää pienempään rooliin.

Valkokankaalla loppu on kirjaa valoisampi ja toiveikkaampi, mutta lopun kehittelystä jää hieman hätäinen olo.

Kriitikko kiteyttää

Plussaa: Roosa Söderholm ja Maria Ylipää ovat osuvia valintoja keskeisiin rooleihin. Kumpikin myös näyttelee aivan erinomaisesti.

Miinusta: Kokonaisuus jää hieman epätasaiseksi. Symboliikka ja tehosteet tuntuvat paikoin päälle liimatuilta.

”Oksasen romaani sijoittuu 1990-luvulle, mutta Gauriloffin elokuvassa tapahtumat on siirretty nykypäivään.”