Kempeleessä sadat maanomistajat katsovat kärsivänsä vääryyttä, kun kunnanvaltuusto päätti leikata maan arvonnousua 40 prosentilla tehtäessä kaavoitussopimuksia. Kaikkiaan 211 maanomistajaa allekirjoitti Oulun hallinto-oikeuteen jätetyn valituksen. Nimiä olisi valittajien mukaan kertynyt enemmänkin, jos niitä olisi ryhdytty tosissaan keräämään.
Valtuuston päätös ei kaikilta osin näytä olevankaan hiljan muutetun maankäyttö- ja rakennuslain hengen mukainen. Laissa puhutaan vain kunnan mahdollisuudesta periä aiheutuvia kustannuksia maanomistajalta. Leikkausprosentti voi kyllä olla jopa 60, mutta ei kiinteä ja joka kohdassa sama.
Laki ei asiantuntijoiden mukaan edellytä maanomistajia osallistumaan kaikkiin muutenkin tarvittavan yhdyskuntarakenteen kustannuksiin, kuten Kempeleessä on ajateltu. Naapurikuntien omaksuma pehmeämpi neuvottelulinja vaikuttaa viisaammalta. Lisäksi joidenkin luottamushenkilöiden kovat puheet ansiottoman arvonnousun leikkaamisesta ovat varmasti ärsyttäneet maanomistajia.
Kempele on aivan oikein rajannut maankäyttösopimukset koskemaan asemakaavan liittyviä alueita. Ylimääräistä verotusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslaki ei kuitenkaan tarjoa. Se vain mahdollistaa kunnille oikeuden periä maanomistajilta korvausta kaavoitukseen liittyvistä kustannuksista silloin, kun heidän kanssaan saadaan aikaan maankäyttösopimus.
Asian käsittely noudatti tässäkin tapauksessa aikataulultaan sitä ikävää tyyliä, jonka mukaan vaikeat asiat siirretään käsiteltäväksi juuri kunnallisvaalien jälkeen, mahdollisimman kauas seuraavista vaaleista. Maapoliittisen ohjelman kaltaisista tärkeistä aiheista olisi reilua keskustella vaalitaistelun kuluessa. Äänestäjät kuulisivat mielellään, mitä ehdokkaat sellaisista asioista ajattelevat. Nyt ohjelma annettiin eroavan valtuuston käsiteltäväksi. Kunnissa tahtoo valitettavasti puuttua rohkeutta riittävään avoimuuteen.
Käsittelyajan arveluttavuus ei kuitenkaan anna valittajille työkaluja päätöksen purkamiseen, eivätkä he sitä yritä käyttääkään. Oikeudellisesti katsoen vakavampi lipsahdus valtuustolle sattui, kun toinen valituista pöytäkirjantarkastajista poistui kokouksesta juuri ennen maapoliittisen ohjelman käsittelyä eikä hänen tilalleen valittu varahenkilöä. On tietysti mahdotonta, että käsittelyn aikana poissa ollut voisi vahvistaa pöytäkirjan oikeellisuuden.
Voi hyvinkin olla, että istuva valtuusto saa Kempeleessä vielä käsiinsä maapoliittisen ohjelman, haluaapa se sitä tai ei.
paakirjoitus@kaleva.fi