Diplomi-insinööri Arttu Seppänen sai 1.8. 1977 edelleen lajissaan harvinaisen työtehtävän. Tuolloin hän sai virallisesti vastuulleen silloiseen Neuvostoliittoon suunnitellun 30 000 asukkaalle mitoitetun Kostamus-kaupungin rakentamisen.
Kostamuksen rakentajaksi Arttu Seppänen siirtyi Rakennushallituksen Oulun rakennuttajatoimistosta, jossa hän oli tottunut isoihin rakennushakkeisiin. Kokemusta oli kertynyt muun muassa Oulun Linnanmaan yliopisto-alueen ja Kontinkankaan lääketieteellisen tiedekunnan rakennusten rakennuttamisesta.
Päätöshetkellä Arttu Seppänen myöntää miettineensä pitkään vastausta Finn-Stroi Oy:n toimitusjohtaja Risto Kangas-Ikkalan kysymykseen: "Olisitko kiinnostunut töistä Kostamuksessa?"
Jälkikäteen hän myöntää moneen kertaan kiitelleensä tuolloista rohkeaa päätöstään jättää varma leipätyö valtion palveluksessa.
Jälkikäteen Arttu Seppänen näet tietää, että päätös vei hänet aluksi kuudeksi vuodeksi keskelle ei mitään Kostamuksen kylään, sitten Oulusta Haka Oy:n lähettämänä Indiapolikseen Yhdysvaltoihin ja myöhemmin 1994 Skanska Oy:n perustajajäsenenä yli vuosikymmeneksi rakentamaan Pietarin suurkohteita.
Kostamuksen kaupunkikohteiden rakennuspäälliköksi valitun Arttu Seppäsen työrupeama alkoi ensimmäisten kerrostalojen rinnalla harvemmin julkisuudessa olleesta neuvottelukeskuksesta.
Rajavyöhykkeellä sijaitsevalle Kivijärvelle kiirehdittiin rakentamaan paksusta kelosta 400-neliöistä neuvottelukeskusta ja kahta täsmälleen samanlaista majoitusrakennusta. Arvata saattaa, että niissä yöpyivät Kostamuksen pääarkkitehdit, presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Aleksei Kosygin muuratessaan 14.9.1978 vuoriteollisuuskombinaatin peruskiven.
Kombinaatin nykyhistoria ulottuu vuoteen 1945, jolloin neuvostoliittolaiset geologit löysivät Kostamuksesta rikkaan rautamalmiesiintymän. Ensimmäisen kerran sen hyödyntäminen suomalaisten tukemana oli virallisesti esillä 1970 presidentti Urho Kekkosen Venäjän matkalla.
Marraskuun lopulla 1972 muun muassa Kaleva tiesi kertoa sopimuksen Kostamuksesta syntyvän "ensi vuoden alussa" ja näin Svetogorskin rakentamiseksi perustetun Finn-Stroin töiden jatkuvan Venäjällä.
Sopimus vuoriteollisuuskombinaatin ja Kostamuksen kaupungin rakentamisesta allekirjoitettiin toukokuussa 1977. Rakennustöihin päästiin heti, koska suomalaiset olivat jo rakentaneet maantie- ja rautatieyhteyden Kostamukseen.
Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen jätettiin myöhemmäksi. Niinpä alkuun työmaan viestiliikenne hoidettiin kuriireilla Vartiukseen, missä myös suomalaisrakentajat kävivät soittamassa koteihinsa, kännyköitä kun ei vielä ollut keksitty.
Kun siihenastisista Suomen suurin vientiurakka kesällä 1985 valmistui Kostamus-kaupungin rakentamisen käynnistänyt Arttu Seppänen osallistui vihkiäisiin yhtenä kunniavieraista, vaikka oli jo siirtynyt OMP-Yhtymän palvelukseen Suomeen.
Kombinaatin peruskiven muuraustilaisuus ja sen kunniaksi lyöty mitali elää Arttu Seppäsen muistoissa silti voimakkaampana. Ehkä erityisesti siksi, että siihen liittyy muisto presidentti Kekkosen ja pääministeri Kosyginin henkilökohtaisesti allekirjoittamasta kutsusta juhlapäivällisille.
Kostamuksen pioneerin mielessä 1985 vihkiäisiä läsnäolollaan kunnioittaneet presidentti Mauno Koivisto ja pääministeri Nikolai Tihonov ovat jääneet etäisemmiksi.
Ylpeänä Arttu Seppänen esittelee myös Kostamus-projektin valmistumisen kunniaksi lyötyä mitalia. Sitä katsellessa muistot palaavat herkästi käytännössä keskelle korpea rakennettuihin 6 000 asuntoon ja tyhjästä polkaistun kaupunkiyhdyskunnan elolle tarpeellisiin erilaisiin rakennuksiin.
Insinöörinä Arttu Seppänen muistaa edelleen ulkoa mittasuhteiltaan valtavan Kostamus-projektin kuutiot, neliöt, tonnit ja kaikki muut mitat.
Hän muistaa myös, kuinka suurkohteen toteuttamiseen tarvittiin satoja yrityksiä, koneurakoitsijoita ja autoilijoita sekä enimmillään tuhansia suomalaisia rakentajia.
Tyytyväisenä hän myhäilee erityisesti sitä, että hanke täytti hyvin myös siihen ladatut aluepoliittiset tavoitteet. Hankinnoista suuntautui kehitysalueille 70 prosenttia ja Kainuuseenkin yli 20 prosenttia.
Erityisesti hänelle on jäänyt mieleen, että Kostamuksen suomalaisrakentajista 60 prosenttia oli kotoisin Kainuusta ja näin se tarjosi maakunnassa vuosiksi vankan vaihtoehdon työttömyyskortistolle.