Presidenttiehdokas, yrittäjyyden professori Arto Lahti ottaa vastaan työhuoneessaan Helsingin kauppakorkeakoulussa. Se onkin sopiva ympäristö, sillä mikään varsinainen poliitikko vaalien ainoa puolueista riippumaton ehdokas ei ole.
Työpöydällä on nippu isoja kampanjajulisteita. Niiden kuvissa Lahdella on kravatti, mutta nyt kaulassa on miehen tavaramerkki, rusetti. Julisteiden alta pilkottaa muutamia kirjoista, joita Lahti on yritystoiminnasta ja strategioista kirjoittanut.
Yrittäjyys ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen ovat Lahden kärkiteemoja, vaikka asialistalle on haalittu monenlaista muutakin, kuten Karjalan palauttaminen.
Yrityksistä, laman uhreista, globalisaatiosta ja julkisen sektorin mammuttimaisuudesta Lahti kuitenkin mieluiten puhuu.
Seuraava lamakausi
nurkan takana
Pahinta hänestä on, että Suomi on jo ajautumassa seuraavaan lamakauteen. "Olemme jo nyt kriisitalous. Julkiset menot kasvavat räjähdysmäisesti, palveluala ei työllisyysongelmaa ratkaise. Teollisuus voisi pelastaa tilanteen, mutta siellä investoinnit ovat lamassa. Tuottavuutta pitäisi nostaa rajusti."
Hän väittää olleensa niitä harvoja, jotka tajusivat 1990-luvun laman iskevän. Hän teki ehdotuksia joilla parhaat kasvuyritykset olisi pelastettu. "Kummallista, että niitä ei toteutettu."
Ajatuksiensa esiin saamiseksi hän hankkiutui presidenttiehdokkaaksi keräämällä pienellä joukolla vaaditut 20 000 kannattajakorttia ja ylikin.
Apuna oli liberaalien entinen puheenjohtaja Tomi Riihimäki, käytettyjen autojen ja moottoripyörien kauppias ja Lahden entinen oppilas. Nyt Riihimäki on Lahden kampanjapäällikkö. Budjetti on vaatimaton, 15 000 euroa. Päivät Lahti opettaa sekä ohjaa gradun- ja väitöksentekijöitä, presidentiksi pyritään siinä ohessa.
Kannattajakorttien kerääminen on sen verran harvinaista puuhaa Suomessa, että joku kuulemma luuli miesten tekevän piilokameraohjelmaa.
Lahti haluaisi
supistaa hallintoa
Liberaalien tapaan Lahti haluaisi supistaa julkista hallintoa; 150 000 voisi lähteä. "Valtaosa on poliittisesti sinne kiinnitettyjä".
Mutta ovatko Arto Lahden teemat presidentin asioita? Hänellähän ei ole suoraa valtaa julkisen sektorin rakenteeseen, yritystoimintaa säätelevään lainsäädäntöön tai veroihin?
"Totta kai presidentti valitaan hoitamaan virallista suppeaa tehtäväaluetta. Mutta heti kun tuolla keskustelee kansalaisten kanssa vaaleista, niin ihmiset haluavat puhua siitä miten he ja heidän perheensä selviävät".
Lahden mukaan presidentillä on oltava johtajuutta ja globaali visio eli käsitys siitä miten "Suomi Oy" selviää. "Nyt meillä ei ole visiojohtajaa", professori näpäyttää Tarja Halosta.
Mielipidejohtajuutta ja aloiteoikeutta ei presidentiltä voi viedä, ja hän voi panna pystyyn globalisaatio- tai verotyöryhmän.
EU:n palattava
juurilleen
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa puolueriippumattomuus on Lahden mukaan hänelle iso etu, koska "muut väistelevät vaikeita asioita."
Lahden mielestä esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa on pysyttävä hyvissä suhteissa.
"Se johtaa maailmantaloutta ja tieteen kehitystä. George W. Bushia ja Irakin sotaa kyllä kritisoin", professori tähdentää.
Natoon Lahdella ei toisaalta ole mitään kiirettä. EU:n taas pitäisi keskittyä siihen, missä se on parhaimmillaan eli avoimena talousalueena.
"Unionin perustuslakisopimus pitäisi haudata. EU:n ei pitäisi olla entisten kansallisten poliitikkojen loppusijoituspaikka", Lahti paaluttaa.
Sisäpolitiikkaa kuohuttaneesta kriisinhallintakiistasta hän sanoo, että perustuslakiin ei pitäisi koskea.
"Ja jos perustuslakivaliokuntaa kohdellaan kuin halpaa makkaraa, niin sitten on perustettava perustuslakituomioistuin. Sehän on esimerkiksi Yhdysvalloissa toiminut hyvin."