Artisti maksaa paljon pro­moot­to­ril­le

Vuoden 2006 alkukesällä levisi Rotuaarilla huhu, että soolourallaan hurjan come backin tehnyt ja kehutun Revival-albu

_
_

Vuoden 2006 alkukesällä levisi Rotuaarilla huhu, että soolourallaan hurjan come backin tehnyt ja kehutun Revival-albumin tänä syksynä julkaissut kalifornialainen rock-ikoni John Fogerty (s. 1945) saapuisi keikalle Ouluun. Mikä meni pieleen, kun legendaarinen ruutupaitarokkari ei koskaan ilmestynyt Raksilan pesäpallostadionin lavalle?

"On totta, että ehdotin Fogertyä Oulun Lipolle. Sen sijaan sitkeänä elävä huhu että Lipon johtokunta olisi vähätellyt rämerokkarin vetovoimaa, ei pidä paikkaansa", promoottori Ilpo "Ibo" Sulkala Pro Piknik Festivalsista sanoo.

Hän paljastaa, että todellisuudessa Lippo oli vuoden 2006 talvella pestaamassa toista veteraania, Tom Jonesia, kesäkonsertin vetonaulakseen. Helmikuussa Walesin tiikeri kuitenkin yllättäen perui jo sovitun keikan, jolloin päätettiin kiireessä rakentaa eurooppalaistyylinen tapahtuma usean artistin voimin.

"Raksilassa esiintyivätkin sellaiset nimet kuin Gibson Brothers, Samantha Fox ja huikeat 100 000 levyä Suomessa myynyt Las Ketchup, mutta tapahtuma ei jostain syystä kiinnostanut kansaa niin kuin odotimme. Takkiinhan siinä vähän tuli, mutta homma jatkuu entistä tukevammalta pohjalta", vakuuttaa Sulkala.

Episodi oli siis jonkinasteinen pettymys sekä tapahtuman järjestäjille että yleisölle, eikä tuskaa lievittänyt tieto siitä, että tuona samana suvena Fogerty keräsi 12 500 katsojaa 35 000 asukkaan Piteåssa Oulun korkeudella Perämeren vastarannalla.

Tavanomaista tällainen ei kuitenkaan Oulussa ole, vaikka rokkikansa ehkä muuta väittää.

"Kesä 2006 oli niitä harvoja takaiskuja 25-vuotisella urallani", painottaa Sulkala. Suurten konserttien tekeminen Euroopan kaakkoislaidalla olevaan pikkukaupunkiin on hänen mukaansa aina riskialtista puuhaa.

"Jenkeissä suuretkin tähdet saattavat esiintyä vain 1 000-3 000 henkeä vetävissä saleissa ja yllättävän syrjäisissä paikoissa promotoidessaan uusinta levyään. Täällä kuitenkin artistivieraiden matkakustannukset, rahdit ynnä muut sellaiset ovat niin mittavia kulueriä, että omilleen pääsemiseen tarvitaan jopa 5 000 katsojaa", Sulkala valaisee.

Toinen syy artistien kalleuteen piilee siinä, että Oulusta ei oikein voi jatkaa mihinkään toiseen keikkamestaan kuten vaikkapa Tallinnasta. Pitkien välimatkojen ohella tapahtumajärjestäjän riskiä Pohjois-Suomessa lisää vielä sekin, että Etelä-Pohjanmaata ja pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta Suomessa ei ole totuttu lähtemään omilla autoilla konsertteihin.

"Yhdysvalloissa tällainen musiikkiin liittyvä kokoontumiskulttuuri alkoi jo ennen toista maailmansotaa ja Ruotsissakin yli kaksikymmentä vuotta sitten. Näissä maissa tapahtumiin tullaan jopa satojen kilometrien päästä", tietää Sulkala.

Kansa napisee tuon tuostakin, ettei Oulussa näe tähtiä. Tässäkään tapauksessa luulo ei ole tiedon väärti.

"Olen järjestänyt yli 3 000 rokkikonserttia urani varrella, niin että äksöniä on kyllä riittänyt halukkaille. Monilla pohjoissuomalaisilla vain on sellainen ikävä tapa, että live-keikalle mennään katsomaan ainoastaan sitä kaikkein rakkainta artistia. Tällöin moni raudanluja bändi tai laulaja jää näkemättä", Sulkala huomauttaa.

Vanhaa ja uutta keikkakalenteria katsoessa selviää, että promoottori tietää mistä puhuu. Viime viikolla Teatrialla jyräsivät Alice Cooper ja Uriah Heep. Ensi viikon tiistaina Oulussa nähdään ulkomaillakin huippusuosittu Nightwish ja torstaina legendaarisen Lemmy Kilmisterin Motörhead.

"Cooperin keikka oli muiden järjestämä, mutta on minullakin yksi erittäin kovan luokan artisti tulossa lähiaikoina. Ja sen minä melkein uskallan jo luvata, että se Fogertykin tänne vielä saadaan, ennen kuin mies ripustaa Gibsoninsa naulaan."

Ilmoita asiavirheestä