Oululaistuneen ranskalaistaiteilija Christelle Mas’n lääketieteelliset teokset koristavat Mehiläisen kaupunkisairaalaa. Taiteilijoiden ja yritysten yhteistyö oli takavuosina yleisempää.
Hissin merkkiääni kilkattaa tuttavallisesti toisen kerroksen liukuovien avautuessa. Kauppurienkadulla Oulun ydinkeskustassa sijaitsevan Mehiläisen odotusaulassa on aamupäivällä kourallinen asiakkaita. Kestää hetken huomata, että tilassa on myös taidenäyttely.
– Halusin tuoda taidetta arkipäivään. Jotkut sanovat, että on harmi, kun suuri osa tauluista on lääkäreiden vastaanottohuoneissa, mutta täällä liikkuu tosi paljon ihmisiä. Olen haaveillut pitkään näyttelyn pitämisestä sairaalassa, kertoo kuvataiteilija Christelle Mas.
Ideoita eri aloilta
Ranskasta Suomeen ja lopulta Ouluun kuusi vuotta sitten päätyneen Mas’n näyttely avattiin joulukuun puolivälin paikkeilla. Tavallisesta poikkeava näyttelytila valikoitui teosten teeman ja aiemman yhteistyön kautta.
– Sain ensin Mehiläisen sponsoriksi Oulun taidemuseossa pitämääni kung fu -aiheiseen taideperformanssiin. Sitten asia tuli luonnollisesti puheeksi.
Teoksissa yhdistellään lääketieteellisiä valokuvia, kuten tietokonetomografiaa ja röntgenkuvia, sekä maanjäristyksen signaaleja ja piirroksia. Vaikka näyttely on järjestetty yhteistyönä, varsinaista korvausta Mas ei töidensä näytteillepanosta saa. Mehiläinen maksoi avajaiskuluja ja ripustuskiskot, mutta kehykset ja muut tarvikkeet taiteilija kertoo kustantaneensa apurahalla.
Odotustilojen ja vastaanottohuoneiden lisäksi taideteoksia on muun muassa käytävillä ja röntgen-huoneissa. Kolmeen kerrokseen jakautuva näyttely käsittää yhteensä 30 teosta, joista kymmenen suurinta on yleisissä, kaikille avoimissa tiloissa.
– Minusta on kiinnostavaa tehdä yhteistyötä eri aloilla toimivien henkilöiden kanssa ja kuulla esimerkiksi lääkäreiden näkökulmia. Sitä kautta saan paljon ideoita.
Mas on työskennellyt aiemmin muun muassa insinöörien, kemistien ja biologien kanssa. Yritystiloissa hänen näyttelyitään ei ole aiemmin nähty.
Taide ajautui sivuun
Yksittäisten taiteilijoiden ja yritysten yhteistyö ei ole ennenkuulumatonta Oulun taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Satu Alajoen mukaan.
– Niitä on ollut aina silloin tällöin. Taiteilijaseurallakin on ollut vastaavia yhteistyökuvioita aiempina vuosina, mutta ei ihan lähiaikoina.
Taustalla on yhdistyksen taannoinen linjaus, jossa päätettiin, että tiloihinsa taidetta haluavien yritysten tulisi maksaa siitä.
– Jos ajatellaan kokonaiskuvaa, niin ammattikunnan etu on, että taiteesta maksetaan, Alajoki sanoo.
Yritystiloissa kiertävissä vaihtuvissa näyttelyissä on yhdistyksen näkökulmasta myös myönteisiä puolia.
– Se on hirvittävän positiivinen asia, sillä taide on aina hyvä saada yleisön keskelle. Kaikki ihmiset eivät löydä galleriaan tai museoon. Taide kuuluu ihmisten katseiden alle, taiteilijaseuran puheenjohtaja Tiina Vehkaperä summaa.
Vehkaperän mukaan yritysten ja taiteilijoiden yhteistyö oli menneinä vuosina yleisempää. Kulttuuri ajautui sivummalle muun muassa heikkojen talousaikojen myötä.
– Ennen yritysten profiiliin kuului vahvasti taide ja niiden kokoelmat olivat ylpeyden aiheita. Sen muuttuminen on hirveän valitettavaa. Taidetta pitäisi saada rohkeasti taas esille.
Sääntöjä ja hierarkiaa
Tutkimushuoneen seinää koristaa röntgentekniikalla toteutettu kuva artisokasta, jonka sisällä on nappikuulokkeet. Vieressä on paprika, jonka sisältä pilkistää veitsi.
– Minusta oli tosi hauskaa laittaa nämä juuri tähän huoneeseen. Halusin, että työt ovat mahdollisimman lähellä potilaita, Mas sanoo.
– Aika harva on niitä loppujen lopuksi huomioinut. Mutta yksi pikkupoika hämmästeli artisokkateosta viime viikolla sanoen "tuossa on aivot!", jatkaa röntgenhoitaja Päivikki Kukkonen.
Epätavanomaiseen näyttelytilaan liittyi ripustusvaiheessa haasteita, Mas kertoo.
– Täällä on paljon sääntöjä ja hierarkiaa. Esimerkiksi kiskot piti asentaa kello kuudelta aamulla, ennen kuin potilaat saapuivat. Kaikilta lääkäreiltä piti kysyä erikseen, että haluavatko he teoksia huoneisiinsa. Suurin osa halusi.
Järjestelyissä avustaneen välinehoitaja Paula Pirttikankaan mukaan näyttely on otettu vastaan hienosti.
– Varsinkin avajaisiin saapunut ihmismäärä oli iso yllätys. Monet ovat kehuneet näyttelyn miljöötä.
Tilausta underground-tiloille
Oulussa on puheenjohtaja Vehkaperän mukaan hyvä määrä näyttelytiloja. Lisäksi kaupungissa vierailee tasaiseen tahtiin kansainvälisiä taiteilijoita ja näyttelyitä.
– Se, että Mäkelininkadulla sijainnut Bingo joutui luopumaan tiloistaan, on harmi. Sellaiselle underground-monitoimitilalle olisi edelleen tilausta.
Julkisesta taiteesta puhuttaessa kaupunki ja sen asukkaat keräävät puheenjohtajalta pisteet.
– Esimerkiksi prosenttitaiteessa kaupungin toiminta on mallikasta muuhun Suomeen verrattuna. Lisäksi näin eräässä seminaarissa tilastoja, jossa kerrottiin oululaisten suhtautuvan positiivisimmin julkiseen taiteeseen Suomessa.
Mas’n mukaan näyttelytiloja voisi olla enemmänkin, mutta Oulua hänkin kehuu.
– Sopivan kokoinen kaupunki, jossa on sopivasti kulttuuritarjontaa ja rauhaa työskentelemiseen.
Christelle Mas'n teokset ovat nähtävillä Oulun Mehiläisessä helmikuun 25. päivään saakka.
