Työpaikoilla ja kotona tietokoneisiin tulviva roskaposti on ikävä ilmiö, joka monenlaisista suodatin-, esto- ja virusohjelmista huolimatta kasvaa koko ajan. Roskaposti ruuhkauttaa verkkoja ja sähköpostijärjestelmiä. Seurauksena on ylimääräistä työtä ja kustannuksia, jotka koituvat vastaanottajan maksettavaksi.
Työpaikan ja kodin tietokoneen sähköpostit tukkeutuvat mainoksista ja huijauskirjeistä. Suurissa yrityksissä tietohallinto kuormittuu ja sitä joudutaan suurentamaan, jotta tekniset järjestelmät pystytään pitämään kunnossa. Ikävintä on, kun virukset ja muut haittaohjelmat kaappaavat tavallisen kotitietokoneen roskapostin lähettäjäksi.
Operaattorit javiranomaiset antavat tietokoneen käyttäjille ohjeita kuokkavieraiden hätistämiseksi. Se ei kuitenkaan riitä, sillä useimmissa koneissa on viruksentorjuntaohjelmat ja palomuurit. Valistuksen arvioisi tehneen myös tehtävänsä niin, että kaikkiin viesteihin ei vastata, eikä kaikkia viestejä avata. Käyttäjien vastuun korostamisen ohella tarvitaan nykyistä järeämpiä keinoja.
Järeämmät otteet voivat merkitä erilaisten lähetyskulujen kasvua. Joukkopostitusten hinnoittelu on yksi keino kitkeä haittaavaa toimintaa. Varjopuolena on, että samalla heikennetään sähköpostin asemaa edullisena viestintävälineenä.
Kansainväliset tehotoimet roskapostin kitkemiseksi ovat joka tapauksessa välttämättömiä. EU:n pitäisi ottaa tässä ohjat käsiinsä ja saattaa valmisteilla oleva direktiivi voimaan pikaisella aikataululla. Näin kaikissa jäsenmaissa olisi yhtenäiset mallit ja sanktiot roskapostittajia vastaan, sillä nykyiset kansainväliset säädökset ja suositukset eivät riitä torjumaan roskapostitulvaa.
paakirjoitus@kaleva.fi