Ar­po­nen: Jää­hal­lin re­mon­til­la ei kii­ret­tä

Kohteliaana miehenä Kärppien puheenjohtaja Seppo Arponen vastaa, kun häneltä kysytään. Maanantaina ensimmäisen välieräottelun jälkeen mieheltä kysyttiin Raksilan hallin yleisökapasiteetista ja mahdollisista hankkeista asian suhteen.

Seppo Arponen ei hätäile jäähalliasian kanssa.
Seppo Arponen ei hätäile jäähalliasian kanssa.

Kohteliaana miehenä Kärppien puheenjohtaja Seppo Arponen vastaa, kun häneltä kysytään. Maanantaina ensimmäisen välieräottelun jälkeen mieheltä kysyttiin Raksilan hallin yleisökapasiteetista ja mahdollisista hankkeista asian suhteen.

Tiistaina Arponen sai vastailla lisää, kun YLE:n Oulu Radion uutiset kertoi Kärppien havittelevan isompaa jäähallia.

"On totta, että Raksilan osalta tutkitaan eri vaihtoehtoja. On tutkittu jo jonkin aikaa hyvässä yhteistyössä kaupungin teknisen ja liikuntapuolen kanssa", Arponen sanoo.

Arposen naurahtaa, että ihan vielä ei tarvitse alkaa keitellä hernesoppaa harjakaisia varten. Nykyisen hallin laajennus saatikka uuden hallin rakentaminen ovat pitkässä kuusessa.

"Selvitellään asioita rauhassa. Ei meidän tietenkään kannata vain ihmetellä ja olla tekemättä yhtään mitään."

Selvitystyön taustalla on Oulun areenan kyky imaista yleisöä sisäänsä. Jäähalliin mahtuu nykyisellään noin 6 600 katsojaa. Arponen sanoo, että määrä on periaatteessa ihan hyvä, mutta täyteen tupattuna yleisön oltavat eivät enää vastaa nykyajan vaatimuksia.

"Ihmiset haluavat istua. Jos taas lähdemme lisäämään istumapaikkoja seisomapaikkojen kustannuksella, se pienentää kapasiteettia. Hallin rakenne on huono", Arponen sanoo.

"Optimaalinen olisi sellainen 8 000-8 500 hengen halli."

Edellisen kerran Kärpät oli hallihankkeen kanssa liikkeellä 2000-luvun alkuvuosina. Silloin uuden areenan rakentaminen Huuhkajanpuistoon kaatui lähinnä siihen, ettei sille löytynyt maksajaa. Raksilan remonttikin tehtiin sen mukaan, mitä voimassa oleva kaava antoi myöden.

Arponen sanoo, että nyt painitaan samojen asioiden kanssa.

"Kaavan mukaan Raksila on rakennettu täyteen. Nyt tutkitaan muun muassa sitä, onko hallia teknisesti mahdollista laajentaa nykyisten seinien sisällä. Mahdollinen kaavamuutos on hidas ja raskas prosessi. Niin ja maksajakin pitäisi löytää."

"Edellisellä kerralla meillä oli kiire, ja ratkaisut tehtiin sen mukaan. Nyt kiirettä ei ole, asioita suunnitellaan 5-10 vuoden päähän."

Arponen sanoo, ettei kokonaan uuden areenan rakentaminen ole ainakaan lähitulevaisuuden asia.

"Toivoisin, ettei Huuhkajanpuiston kaavaa kuitenkaan muutettaisi. Se on ihanteellinen paikka areenalle, jos maailma joskus muuttuu sille mallille, että uutta aletaan rakentaa."

Ilmoita asiavirheestä