"Suomalaiset rakentavat aina ensimmäisenä saunan", Metsähallituksen projektipäällikkö Sanna-Kaisa Juvonen nauraa.
Juvonen tarkoittaa Arolan vanhan suomalaistilan saunaa, joka on uudelleenrakennettu aidon mallin mukaan Paanajärven kansallispuiston maisemiin Venäjälle. Kylään on ensimmäiseksi kohonnut sauna ja vilja-aitta.
Valmiiksi tulleet kaksi taloa vihitään käyttöön tänään. Tohkeissaan avajaisiin on matkaamassa Paanajärven Ylipäässä nuorena asunut Eero Manninen. Mies on iloinen, ettei vanhojen suomalaiskylien alueelle ole tullut asutusta.
"Paanajärvi on hyvä on pitää puistona ja rakentaa vanhoja taloja muistoksi", Manninen
virkkoo.
Metsähallituksen ja Paanajärven kansallispuiston rakennuttamat hirsitalot kertovat Oulangan ja Paanajärven yhteisestä historiasta, sillä Paanajärvi on entistä Kuusamon aluetta. Taustalla on Oulanka-Paanajärvi -hanke, jonka tarkoitus on liittää vierekkäiset puistot tiiviimmin yhteen.
Erämaahan on loihdittu takaisin myös yksi Vartiolammen vanhan karjalaiskylän päärakennus, joka on samalla näyttelytila. Talossa piipahtava vaeltaja pääsee kurkistamaan menneeseen maailmaan vanhojen esineiden kautta.
"Kansallispuistoilla on yhteinen luonto, joka näkyy retkeilijälle kaikkialla ympärillä. Vanhojen rakennukset tuovat esiin myös yhteisen kulttuurihistorian", Juvonen kertoo.
Arolan pihapiirin talot syntyivät talkootyöllä. Juvonen vihjaa, että perinteisen tilan voisi tulevaisuudessa loihtia kokonaan sellaiseksi kuin se oli 1930-luvulla. Rakennuksia oli vain viisitoista, joten ajatus ei ehkä jää pelkäksi haaveeksi.
"Arola on juuri sopiva kylä rakennettavaksi, sillä sinne on puistossa matkaajan helppo löytää", Juvonen innostuu.
Avajaisiin tulkiksi lähtevä venäläinen Svetlana Frolov on mielissään päästessään näkemään vanhat suomalaistalot. Frolov harmittelee, etteivät venäläiset täysin tiedä, miten arvokkaita vanhat alueet ovat suomalaisille.
"Totta kai venäläiset tekevät innoissaan yhteistyötä suomalaisten kanssa, mutta he eivät aina ymmärrä, miksi asumaton erämaa-alue on suomalaisille niin tärkeä", Frolov sanoo.
Tilan avajaiset ovat EU:n rahoittaman "Oulanka-Paanajärvi-erämaita, elämyksiä ja hyvinvointia" -hankkeen huipentuma. Kolmen vuoden aikana esimerkiksi tuotettiin molempien kansallispuistojen historiakirjat ja tehtiin luontokohteita esittelevät elektroniset infopisteet. Lisäksi Paanajärven kansallispuisto sai oman kestävän luontomatkailun suunnitelmansa.