Kirjoittaja on Kalevan taloustoimittaja
Baltian EU-äänestykset ovat olleet perhees-sämme viime päivinä usein esillä. Meillä on ollut majoitettuna kaksi latvialaista vaihto-oppilasta, 17-vuotiaita poikia, jotka ovat tutustuneet viikon verran suomalaiseen lukioon. Olemme jutelleet iltapalan ääressä paljon EU:n merkityksestä.
Pienestä Viesiten kaupungista Etelä-Latviasta kotoisin oleva Arnolds kannattaa maansa liittymistä EU-hun, mutta maaseudulta kotoisin oleva Uldis vastustaa EU-jäsenyyttä. Pojat itse eivät alaikäisinä pääse äänestämään, mutta heidän kantansa heijastanee heidän vanhempiensa mielipiteitä.
Kuin sattumalta meidän presidenttimme Tarja Halonen kävi alkuviikosta tapaamassa Latvian naispuolista kollegaansa Vaira Vike-Freibergaa ja kehui Riiassa EU:ta latvialaisille. Latvian jäsenyys-neuvottelut alkoivat Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 1999.
EU-jäsenyyden lisäksi olemme selvittäneet mäntytukin hintaa sahalle tuotuna Latviassa ja Suomessa. Latviassakin metsä on tärkein luonnonvara Suomen tapaan. Uldis jopa tiesi Suomesta Metsäliiton, joka suunnittelee Latvian valtion kanssa sellutehdasta Väinäjoen varrelle.
Latvialaisille suhde Venäjään on vaikea asia, sillä maan 2,5 miljoonasta asukkaasta kansallisuudeltaan venäläisiä on reilu kolmannes. Latvian lipussa on kaksi punaista ja keskellä valkoinen raita. Arnolds kertoo, että punainen väri merkitsee verta, jota latvialaiset ovat kautta vuosisatojen joutuneet vuodattamaan maansa vapauden puolesta. Latviaa ovat miehittäneet saksalaiset, puolalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset. Latvia julistautui uudelleen itsenäiseksi 21. elokuuta 1991. Olisiko EU lopultakin rauhan satama myös Latvialle? Tänään lauantaina siihen saadaan vastaus.
Viro äänesti ylivoimaisella äänten enemmistöllä EU:hun liittymisen puolesta. Eteläisin Baltian maa maa Liettua on jo aiemmin äänestänyt "kyllä" EU:lle.
Nyt näyttää siltä, että Baltian maat voivat tulla EU:n talous- ja rahaliiton Emun jäseniksi ennen Ruotsia, joka omassa kansanäänestyksessään käänsi selkänsä Emulle. Viro on esittänyt kaikkein nopeinta aikataulua eli Emu-jäsenyyttä jo vuoden 2006 alusta. Virolla on siihen hyvät mahdollisuudet, koska se on taloudellisesti vakain uusista jäsenmaista.
EU:n yhteinen rahapolitiikka vaatii onnistuakseen erityisesti sitä, että euroalueen finanssipolitiikkaa harmonisoidaan eli koko alueen taloudenpidossa noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä. Juuri sitä varten 12 euromaata yhdessä päätti vakaus-ja kasvusopimuksesta.
Nyt Saksa, Ranska ja Italia ovat ylittäneet julkiselle velalle sovitun kolmen prosentin rajapyykin suhteessa kokonaistuotantoon eli ne ovat velkaantuneet liikaa.
Euromaista Suomi ja Luxemburg ovat hoitaneet parhaiten julkisen talouden tasapainonsa. Suomen julkinen talous on sosiaaliturvarahastojen ansiosta reilusti ylijäämäinen. Vakaussopimuksen rikkojille on sovittu tietyt sakkomaksut, mutta lähteekö EU:n puheenjohtajamaa Italia sakottamaan itseään? Pitäisikö pienten maiden eli Suomen ja Luxemburgin uhrautua ja lukea lakia EU:n suurimmille jäsenmaille ja rapsauttaa päälle vielä sakot?