Heinäkuussa 1969 sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa nauliutuivat hypnotisoituneina tv-ruutujen ääreen, kun astronautti Neil Armstrong ohjasi Apollo 11-aluksesta irronneen modulin Kuun pinnalle ja astui ensimmäisenä ihmisenä Maan kiertolaisen pinnalle.
”Houston, Rauhallisuudenmeri täällä. Kotka on laskeutunut”, Armstrongin avausviesti kuului. Ja kun hän laski jalkansa Kuun pinnalle, kuultiin maailmanhistoriaan menneet sanat: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.”
Lauantaina kuolleen Armstrongin teko on vuosikymmenien saatossa menettänyt hohtoaan, eikä kiinnostus muiden taivaankappaleiden valloitukseen ole entisellään. Ensimmäisen miehittämättömän aluksen laskeutuminen Marsiin tänä kesänä voi kääntää kiinnostuksen uuteen nousuun.
Presidentti John F. Kennedy asetti 1961 kansalliseksi tavoitteeksi Kuun valloituksen 1960-luvun aikana. Yhdysvallat oli avaruuden valloituksessa Neuvostoliittoa jäljessä.
Ihmisen saaminen Kuuhun ensimmäisenä olikin poliitikoille tärkeämpi kuin tiedemiehille. Elettiin keskellä kylmää sotaa, ja avaruuden valloitus oli Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle yksi kilpailukohde.
Armstrongin ja kahden muun astronautin uhkarohkeassa yrityksessä olisi voinut käydä huonosti. Modulin laskeutumiseen tarvitsema polttoaine oli loppua, ja Armstrong onnistui käsiohjauksella ohjaamaan sen tasaiselle, kraatterin ulkopuolelle.
Armstrong oli vaatimaton henkilö, joka ei edes kirjoittanut muistelmia. Hänelle kuukävely ei ollut suurin tyydytyksen aihe. Haastavinta oli Kotkan ohjaaminen. ”Lentäjät eivät juurikaan innostu kävelystä. He pitävät lentämisestä”, Armstrong sanoi kerran.