Tornio Alatornion jyhkeässä kivikirkossa on miellyttävän lämmin, on ollut talven paukkupakkasillakin. Pyhätön valtavat kuutiomäärät ovat joitakin kuukausia lämmenneet maasta imetyllä lämmöllä.
Järjestelmä on toiminut hyvin, eikä kirkkosalin penkkien alla kulkevaan sähköpatteriverkostoon ole tarvinnut turvautua vielä kertaakaan.
Suomessa jo muutamia kymmeniä kirkkoja lämpenee maalämmöllä.
Tornion seurakunnan kirkkoherra Ari Juntunen on syystäkin tyytyväinen. Paketti on toiminut moitteettomasti ja maasta saatu lämpö on ylittänyt odotukset. "Hyötysuhde on arvioitua parempi."
Aikaisemmin kirkko lämpeni sähköllä, jonka ominaisuuksiin kuului lämpöpatjan kohoaminen kattoon. Uudessa järjestelmässä pumput puhaltavat lämmön tasaisesti kirkkosaliin. Pumput hyrräävät hiljaa, mutta ne voidaan ajastaa pois päältä toimitusten ajaksi.
Käyttömukavuus on erittäin hyvä, Juntunen kehaisee. Ja ympäristöarvoillakin on oma merkityksensä. Pohjoisessa ekologisen tiennäyttäjän roolissa oleva seurakunta on mukana hiippakunnan ympäristödiplomihankkeessa.
Sähkölasku tippui
Tornion seurakunnalla on kolme kirkkoa, joiden kaikkien vanhat sähkölämmitykset on pantu uusiksi. Karungin kirkko siirtyi maalämpöaikaan vuosi sitten. Kaupungin keskustassa sijaitseva Tornion kansallisaarteeksi luokiteltu kirkko liitettiin syksyllä vierestä kulkevaan kaukolämpöverkkoon.
Sähkölaskut ovat alkaneet pienentyä, iloitsee talouspäällikkö Pirkko Post. Karungin sähkölasku oli viime vuonna 6 000 euroa pienempi kuin edellisvuonna. 2008 tosin sähkönhinta teki ison loikan ylöspäin.
"Alatornion kirkolta odotetaan myös hyviä säästöjä, sillä vastaanottotarkastuksessa huomattiin, että kaivot ovat yllättävän lämpimiä", Post sanoo.
Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Koivula laskeskelee, että Suomen kirkoista on muutamia kymmeniä siirtynyt maalämpöön.
Isot talot kohteena
Kirkot ovat tyypillisesti kookkaita hollitalleja, ja ihan omiaan maalämpökohteiksi.
"Isoissa heikosti eristetyissä rakennuksissa etu tulee hyvin esiin. Mitä suurempi kulutus ja isommat kohteet, sitä paremmin lämpöpumput toimivat. Koko ajan energiasta pystytään ottamaan kaksi kolmasosa uusiutuvana energiana luonnosta", Koivula mainostaa.
Varsinkin uusissa omakotitaloissa maalämpö on suosittu lämmitysmuoto. Koivulan arvion mukaan markkinaosuus on nelisenkymmentä prosenttia.
Mutta erityisen selvästi on viime aikoina mennyt kaupaksi isoja pumppuja: maalämpö valtaa hiljalleen alaa rivitaloissa, kerrostaloissa ja liikerakennuksissa.
Mika Poikela rovaniemeläisestä Insinööritoimisto Warmalämpö Oy:stä on huomannut saman suuntauksen.
Poikela urakoi vuosi sitten maalämpöjärjestelmän vanhaan kemiläiseen kerrostaloon, joka samalla on remontoitu läpikotaisin. Vastikään yritys asensi Rovaniemellä kolmeen luhtitaloon maalämpöjärjestelmän.
Kemiläisen 14 huoneiston kerrostalon, Asunto Oy Kemin Vilmilän hallituksen puheenjohtaja Arto Heikkinen on tyytyväinen viime vuoden helmikuusta asti toimineeseen järjestelmään.
"Sähköä ei ole tarvittu vielä varalämpönä lainkaan, tosin talokaan ei ole vielä täynnä asukkaita."
Talossa oli aikaisemmin öljylämmitys, joka söi polttoainetta 20 000 euron edestä vuodessa. Maalämpöpumput ovat kuluttaneet sähköä noin 6 000 euron edestä.
Kaupparakennuksista tällä hetkellä suurin maalämpökohde on Ikea Tampere, jonka lämmittämiseen on porattu 60 lämpökaivoa. Maan suurin maalämmöllä lämpiävä uudisrakennus on Sipooseen tuleva SOK:n logistiikkakeskus.