Puolustusvoimien säästöpaineet ovat niin kovat, että se joutuu nipistämään kaikista toiminnoistaan. Tämä pakottaa pohtimaan koko maanpuolustuksen idean uudelleen.
Suomea ei uhkaa mikään ulkoinen vaara. Puolustushallinto on joutunut kuitenkin kovaan poliittiseen tulitukseen. Tämä johtuu siitä, että valtiontalouden säästötarpeet aiheuttavat poikkeuksellisen suuria paineita puolustusmenoja kohtaan.
Hallitusohjelman mukaan puolustusmenoista on karsittava yli 200 miljoonaa euroa tämän hallituskauden aikana eli vuoteen 2015 mennessä. Todellinen säästötarve on ainakin kaksinkertainen, koska tiedossa on kustannuspaineita, joille puolustusbudjetissa ei ole osoitettu katetta.
Säästövaatimukset ovat niin kovat, että Puolustusvoimat joutuu miettimään koko ideansa uudelleen. Tässä rytäkässä on pakko panna puntariin niin perinteisen asevelvollisuuden kuin alueellisen maanpuolustuksenkin tulevaisuus.
Puolustusvoimien leikkaukset etenevät niin, että puolustushallinto antaa oman ehdotuksensa ensi vuoden tammikuussa.
Tällöin saadaan vastaus siihen, mitä varuskuntia aiotaan lakkauttaa. Joidenkin varuskuntien sulkemista pidetään jo nyt varmana, vaikka päätöksiä ei ole tehty.
Varuskuntien määrän karsimista puoltaa yksin se, että kasarmeilla on 1?000--1?500 tyhjää vuodepaikkaa. Tämä johtuu kahdesta seikasta: varusmiespalvelukseen astuvien ikäluokat ovat pienentyneet ja pienenevät edelleen sekä siitä, että varusmieskuntoisten määrä vähenee koko ajan.
Edelleen on auki, kuinka paljon karsitaan varusmiesten maastopäivistä ja miten käy reserviläisten koulutuksen. Sen lisäksihän on tiedossa, että armeijan hankintoja vähennetään ja lykätään.
Maaseudun Tulevaisuus ennakoi perjantaina, että kaikki reserviläisten kertausharjoitukset pantaisiin jäihin neljän vuoden ajaksi. Jos näin toimittaisiin, se merkitsisi niin selkeää muutosta puolustuksen perusrakenteeseen, että sen voisi ennakoida johtavan asevelvollisuusarmeijan lakkauttamiseen ja alueellisen maanpuolustuksen ajatuksen hylkäämiseen.
Kertausharjoitusten kohtalo on yhä yhtä lailla auki kuin kuin muutkin säästöt. Jos näin käänteentekevä ratkaisu tehdään, sitä täytyisi edeltää laaja keskustelu maanpuolustuksen koko olemuksesta.
Tällainen keskustelu toki käydään ensi vuonna turvallisuus- ja puolustusselonteon yhteydessä. Juuri nyt onkin mitä otollisin aika arvioida puolustuksen tarve ja puolustusvoimien tehtävät. Selontekokeskustelun tulokset eivät vielä näy puolustushallinnon tulevan tammikuun ehdotuksissa, vaan vasta pidemmän aikavälin suunnitelmissa.
Puolustusvoimat on sodan jälkeisen historiansa kovimpien muutosten kourissa. Muutosten laajuus pakottaa pohtimaan koko toiminnan luonteen perustuksia myöten.
Kysymys kulminoituu pitkälti siihen, jatketaanko nykyisen kaltaisen puolustuksen ylläpitoa ja sen sopeuttamista väheneviin voimavaroihin vai lähdetäänkö Ruotsin ja Saksan valitsemalle tielle, jossa asevelvollisuusarmeija korvataan palkka-armeijalla. Tien päässä häämöttää myös kysymys Nato-jäsenyydestä.