Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala pitää Natosta käytävää keskustelua täysin poliittisena. Puolustusvoimain kannalta Nato-keskustelu ei aiheuta tarvetta toiminnan muuttamiseen, tiistaina Oulun maanpuolustusyhdistyksen syyskokouksessa puhunut Kaskeala sanoo.
"Nato ei pysty millään tavalla alueellistumaan", Kaskeala toteaa. Oulun ja Pohjois-Suomen näkökulmasta Naton laajeneminen ei juuri tunnu. Itämeren alueen turvallisuuden Kaskeala arvioi paranevan Viron, Latvian ja Liettuan saadessa ensi kuussa kutsun Natoon.
EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja kenraali Gustav Hägglund sanoi maanantaina, että Suomen kannattaisi keskittyä kansainvälisessä kriisinhallintatyössään viestintäjärjestelmien kehittämiseen. Hägglundin mielestä Suomen ei kannata lähettää ulkomaille jalkaväkijoukkoja vaan viestintäteknologian osaajia.
Kaskeala sanoo, että osittain näin jo tapahtuu. Esimerkiksi Kosovossa kansainvälisillä joukoilla on käytössä suomalaista tekniikkaa vieläpä suomalaisten johdossa, kun prikaati siirtyy suomalaisjohtoiseksi.
Huoli USA:n etumatkan kasvamisesta
Suomalaisen sotilasteknologiaosaamisen Kaskeala soisi yleistyvän myös muualla, mutta pitää realistisena sitä, että yhä useammin maat joutuvat yhdistämään osaamistaan, sillä Yhdysvaltain etumatka kasvaa jatkuvasti.
"Eurooppa ei pysy USA:n perässä sotilasteknologian tutkimuksessa ja kehittämisessä. USA:n puolustusbudjetti vastaa 40 prosenttia koko maailman puolustusbudjetista, joten siellä on valtavan paljon enemmän tutkimusresursseja."
Kaskeala ei pidä ongelmallisena Suomen ulkomaisia puolustusvälinehankintoja. Äskettäin useat poliitikot arvostelivat meritorjuntaohjusten hankkimista, sillä ohjusten alkuperä viittasi Israeliin. Kaskealan mukaan yksittäisessä tuotteessa on osaamista useista maista.
"Meritorjuntaohjusten tapauksessa tullitilastoissa ne on merkitty saksalaisiksi. Puolustusvälineitä kootaan eri maissa. Hankinnoissamme katsomme aina ensin löytyykö kotimainen tuote. Toiseksi pohjoismaista ja kolmanneksi EU:sta."
Kaskealan mukaan yhteistyö etenkin Ruotsin ja Norjan kanssa puolustusvälinehankinnoissa ja -huollossa on tärkeää. Esimerkiksi yhteispohjoismaisesti hankittavien kuljetushelikopterien huolto tapahtuu Suomessa. Vastaavasti joitakin muita tehtäviä keskitetään muihin maihin.
"Pitää olla työnjakoa, mutta samalla pitää huolehtia, ettei olla kaikessa riippuvaisia muista", Kaskeala painottaa.
Hänen mukaansa on vain hyvä, että pohjoismailla on käytössään mahdollisimman yhtenäinen sotilaskalusto. Suomen panssarivaunuhankintojen jälkeen Suomella on samanlainen maavoimien kalusto kuin Ruotsilla ja Norjalla.
Oululainen tutkimus kiinnostaa armeijaa
Puolustusvoimat etsii aktiivisesti hyödyllistä tietoa teknologiayritysten ja tiedemaailman tutkimuksista. Oulun seudulla on paljon tällaista tutkimus- ja yritystoimintaa, amiraali Kaskeala iloitsee.
"Oulussa on paljon tietojärjestelmien perustutkimusta. Meillä pitää olla ymmärrys siitä, miten tutkimusta hyödynnetään." Kolmas osapuoli tutkimuslaitosten ja puolustusvoimien rinnalla ovat yksityisyritykset. Ilman niitä monet teknologiakeksinnöt olisivat jääneet tekemättä.
Etenkin Oulun yliopisto, VTT ja Teknopoliksen yritykset ovat aktiivisessa yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Puolustusvoimille myönnettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa määräraha tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Vuosille 2002-2007 ajoittuva määräraha on 151 miljoonaa euroa. Kaskeala arvioi Oulun seudun yhteistyöhankkeiden nappaavan potista parhaimmillaan 22 miljoonaa euroa.
"Yksin Oulun yliopistossa on noin 30 tutkijaa, joiden pääasiallinen tutkimuskenttä liittyy puolustusvoimien tutkimushankkeisiin."
Teknologia auttaa tehostamaan joukkojen johtamista ja tietojen siirtoa. Useasta eri lähteestä saatavia tietoja voidaan yhdistellä tehokkaammin ja esimerkiksi Hornetin lentäjä voi nähdä samat tiedot kuin toimintaa johtava kenraali.
