Kun puolustusministeriö ilmoitti vetäytyvänsä toistaiseksi Ouluun suunniteltujen kalliotilojen rakennushankkeesta, kaupungin on viisasta tarkistaa rahoituslaskelmat uudelleen. Täydelliseen luopumiseen ei ole vielä aihetta.
Oulun kaupungin on viisasta harkita uudelta pohjalta huolellisesti kallioparkin ja siihen liittyvien tilojen rakentamista, kun puolustusministeriö vetäytyy hankkeesta ainakin toistaiseksi. Ministeriön maanantainen äkkipäätös kummastuttaa, onhan puolustusvoimat ollut hyvässä hengessä ja innokkaasti mukana kalliotilojen suunnittelussa jo vuosia.
Nyt puolustusministeriö esittää ainoastaan hurskaan toivomuksen, että kaupunki edelleen huomioisi asemakaavoituksessa sotilaallisen johtokeskuksen. Se kuulostaa jo sivullisen lausumalta. Rahan puute ilmoitetaan luopumisen syyksi. Osallistuminen Oulun kalliotilahankkeeseen ei mahdu ministeriön tulvien vuosien rahoituskehyksiin. Aiemmin Oululle oli annettu ymmärtää, että se mahtuu.
Väistämättä herää kysymys, vaikuttiko puolustusministerin vaihdos linjan muutokseen. Alkaa jo olla aihetta sanoa, että pohjoispohjalaisen ministerin puute näkyy ministeriöiden linjauksissa, vaikka keskustassa muuta ennalta vakuutettiin. Ministeri Seppo Kääriäisen (kesk.) suusta ehkä kuullaan asiasta lähiviikkoina lisää. Hän aikoo tulla kaupunkiin jatkoneuvotteluihin.
Voi vain toivoa, että puolustusministerillä on todella vielä halua aitoihin keskusteluihin ja ennen kaikkea neuvotteluvaraa. Varsin tyly maanantainen ilmoitus joka tapauksessa oli. Armeija on suorittamassa Pohjois-Suomen suurimmassa kaupungissa jatkuvaa vetäytymistä. Pohjan Prikaatin perässä kaupungista ollaan viemässä Pohjan sotilassoittokuntaa, eikä kriisiajan johtokeskuksen rakentaminenkaan vaikuta enää tärkeältä. Ministeriön rahoille tuntuu olevan maan muissa osissa merkittävämpää käyttöä.
Pohjoisen maanpuolustusalueen komentaja, kenraali Heikki Tilander pitää ministeriön vetäytymisaietta Pohjois-Suomen sotilaallisen johtamisen kannalta selkeänä takaiskuna. Tilander huomauttaa, että tilojen osalta maanpuolustusalueen esikunnan kriisiajan valmius ei ole kunnossa. Mikäli ministeriön sanat pätevät, ainakaan lähiaikoina niitä ei kuntoon laitetakaan.
Tiukasti lasketussa budjetissa puolustusministeriön osuus oli merkittävä luolaa puoltava tekijä, vaikka sen noin 2,3 miljoonaa onkin 26,7 miljoonan euron kokonaissummasta vain 8,6 prosenttia. Oulun päättäjät joutuvat nyt pohtimaan vakavasti, olisivatko uudet maanpäälliset ratkaisut yhdistettynä uuden tekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin sittenkin riittävä keino selvitä tulevista pysäköintiongelmista.
Kovin todennäköiseltä sellainen ei vaikuta - eikä toivottavalta. Kaupungin on joka tapauksessa varauduttava myös kriisiaikoihin, vaikka armeija näyttää omalta osaltaan suhtautuvan yliolkaisesti oululaisiin. Siviilijohtokeskus tarvitsisi kalliotiloja, jotka voitaisiin rakentaa tuonnempana pysäköintiratkaisun yhteydessä. Keskustassa tarvittaisiin lisäksi uusi, laajahko väestönsuoja.
Kaupungin ydinkeskustan alle kaivettavan luolan rahoitus on syytä ottaa uuteen harkintaan. Kallioparkin rakentamisella ei ole mitään tulenpalavaa kiirettä ainakaan yleiseltä kannalta katsottuna. Luolassa on kyse vuosikymmenten päähän ulottuvista ratkaisuista, mutta sitä ei kannata rakentaa kiireen kaupalla ja hinnalla millä hyvänsä. Puolustusvoimat pitäisi saada pidettyä hankkeessa.