Oulu Turkkia hallitseva islamilainen AK-puolue uudistaa maata kovaa vauhtia EU-kuntoon. Viime viikon tiistaina Turkin parlamentti hyväksyi armahduslain, jonka avulla pyritään riisumaan Irakin pohjoisosassa piileskeleviä kurdikapinallisia aseista.
Seuraavana päivänä parlamentti hyväksyi lakipaketin, joka leikkaa maan armeijan valtaa. Turkin presidentin pitää vielä hyväksyä lakipaketti.
EU vaatii Turkkia rukkaamaan maan taloutta, ihmisoikeuksia ja demokratian tilaa, jotta maa kelpaisi EU:n jäseneksi. Kyseessä ovat niin sanotut Kööpenhaminan kriteerit, joistä EU sopi kokouksessaan 1993. Vasta niiden täytyttyä voidaan ryhtyä puhumaan tosissaan Turkin EU-jäsenyydestä. Armeijan vallan kaventaminen on ollut EU:n vaatimuslistan tärkeimpiä kohtia.
Armeijan vallan kaventamista voi pitää todellisena poliittisena mullistuksena, jos laki vain tulee voimaan.
Armeijalla ollut
ratkaiseva valta
Armeijalla on ollut modernin Turkin historiassa ratkaiseva valta. Hallitukset ovat tulleet ja menneet, mutta armeijan valta ei ole väistynyt.
Mullistusta on kuitenkin jo osattu odottaa ja siksi viime keskiviikkoinen lakiuudistus ei noussut maailmalla aivan kuumimmaksi uutiseksi. Asia on kuitenkin mitä merkittävin.
Jos jokin hallitus ei ole armeijaa miellyttänyt, sotilaat ovat joskus jopa kaapanneet vallan. Näin on sattunut useita kertoja viime vuosikymmeninä. Vuonna 1998 armeija lopetti Turkissa vallassa olleen islamilaisen hyvinvointipuolueen hallitustaipaleen. Hyvinvointipuolue oli ensimmäinen islamilainen hallituspuolue, AKP toinen.
Maallistumisen
suojelijoita
Armeija on katsonut olevansa modernin Turkin isän Kemal Atatürkin valtion suojelija. Atatürkin perustama Turkki on maallistunut eikä islamillla ole siellä kovin merkittävää asemaa. Armeija ei ole halunnut kuullakaan islamilaisesta Turkista.
AKP äänestettiin valtaan, mutta islamilaistuminen ei ole kuitenkaan monien mielestä todennäköistä, vaikka armeija ehkä menettääkin johtoasemansa. On arveltu, että AKP:ta elähdyttää islamilaisuutta enemmän demokraattiset uudistukset ja EU-jäsenyys. Islamilla on toki AKP:lla jonkinlainen sija, mutta se ei ole listan kärjessä. Luultavasti armeijakin tietää tämän.
AKP tunnustanee, että maallistuminen on edennyt Turkissa jo niin pitkälle, että sitä ei voi enää pysäyttää. AKP:n islamilaisuus olisikin monellakin tapaa kosmeettista ja tarkoitettu puolueen islamilaisten äänestäjen miellyttämiseksi.
AKP:n kaikki äänestäjät ja kannattajat eivät käy moskeijassa ja ovat usein hyvin maallistuneita.
Enemmistöhallitus
vyöryttää
AKP:n aikomusta kaventaa armeijan valtaa voisi sotatermein kuvata vyöryttämiseksi. AKP:n aseman vahvaksi armeijan nähden tekee se, että AKP muodostaa enemmistöhallituksen. Aikaisemmat hallitukset ovat olleet koalitiohallituksia ja armeijalla oli helpompi tehtävä valvoa niitä.
Lakiuudistuksen myötä armeija saattaa kadottaa valtansa kokonaan. Tähän saakka armeija on käyttänyt valtaansa kansallisen turvallisuusneuvoston kautta. Neuvostosta tehdään kuitenkin kovaa kyytiä siviilijohtoista, jossa armeijan edustajat olisivat lähinnä neuvonantajan asemassa.
Jos armeija nyt kaappaisi vallan, Turkin EU-jäsenyydelle saataisiin jättää hyvästit. Armeijan edustajat ovat puhuneet EU-jäsenyyden puolesta, mikä saattaa hillitä kaappauspyrkimyksiä.
Valtaantulonsa jälkeen Turkin hallitus on hyväksynyt peräti seitsemän lakipakettia, joilla pyritään tasoittaa maan tietä EU-jäsenyyteen.
EU päätti viime vuoden joulukuussa Kööpenhaminan huippukokouksessa tarkastella Turkin uudistusten kehitystä vuoden 2004 lopussa ja päättää sen perusteella jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta.