Armeija marssii ku­mi­pyö­ril­lä

Armeijat marssivat ennen vatsallaan, nykyisin prikaatit liikkuvat sukkelasti kumipyörien tai telaketjujen päällä. Pelkästään Kainuun prikaatista löytyy tuhatkunta ajoneuvoa.

Uusi mersu. Liikenneopettaja Pentti Tervo ja jääkäri Jussi Matikainen starttaavat matkaan.
Uusi mersu. Liikenneopettaja Pentti Tervo ja jääkäri Jussi Matikainen starttaavat matkaan.
Kuva: Kimmo Rauatmaa

Armeijat marssivat ennen vatsallaan, nykyisin prikaatit liikkuvat sukkelasti kumipyörien tai telaketjujen päällä. Pelkästään Kainuun prikaatista löytyy tuhatkunta ajoneuvoa.

Kriisitilanteessa kalustomäärä moninkertaistuisi, sillä puolustusvoimien käyttöön otettaisiin mm. urakoitsijoiden kuorma-autoja ja yksityisten maastoautoja.

Tällainen kalusto tarvitsee ammattimaisia kuljettajia ja niitä koulutetaan Kainuun prikaatin autokoulussa useita satoja joka vuosi. Vuosittain yli tuhat varusmiestä tai kantahenkilökuntaan kuuluvaa saa autokoulusta ajo-oikeuden jonkin ajoneuvotyypin kuljettamiseen moottorikelkasta ajoneuvoyhdistelmiin.

Autokoulu täytti perjantaina 30 vuotta. Kalustoaan prikaati uusii koko ajan, ja autokoulu järjestää kursseja joukko-osaston tarpeen mukaan.



Vetoapua siviiliin


Pioneeri Jussi Matikainen on juuri suorittanut autokoulussa yhdistelmäajoneuvon kuljettajatutkinnon eli niin sanotun BECE-kortin. Nuori mies toivoo voivansa hyödyntää korttia rekkakuskina siviilissä.

Matikaisen isällä on kuljetusliike, joten töitä löytyy jo kotipuolesta Vuolijoelta.

Yhdistelmäajoneuvon kuljettajat ovat myös varusmiesaikana arvossaan. Armeijan kirjoittamattoman sääntö kuuluu, jotta mitä isompi kärry, sitä kovempi kuski.

Yhdistelmäajoneuvokuljettajat huristelevat Kajaanissa muun muassa upouusilla Mersun Arctus -rekoilla, joista löytyy ajonopeuden säädin, ajotietokone ja cd-soitin. Vastavuoroisesti puolustusvoimat palkitsee rekkakuskit 12 kuukauden palvelusajalla.

Autokoulun liikenneopettaja Pentti Tervon mukaan nykyisin on entistä harvinaisempaa, että varusmies saa rassata raskasta ammattikalustoa jo kotonaan.

"Kilpailu alalla on niin kova, että isän auto saattaa olla viikonloputkin menossa eikä autotallissa huoltoa odottamassa."

Autoa työkseen ajava kuljettaja on myös puolustusvoimien kannalta erinomainen reserviläinen, sillä hänen koulutuksensa voi keskittyä ajotaitojen ylläpidon sijasta uusien autojen ominaisuuksien opetteluun.

Varusmieskuljettajista yhä harvemmalla on C-kortti. Kaupunkien kasvateissa on myös yhä enemmän niitä, jotka ovat tottuneet kulkemaan julkisilla liikennevälineillä eikä heillä ole ajokorttia ollenkaan.



Armeijan autoja siedetään


Kajaanissa armeijan autot ovat tuttu näky kaupungin keskustassa. Pentti Tervo kertoo, että kanssa-autoilijat suhtautuvat varusmieskuljettajiin pääasiassa asiallisesti. Joskus ruuhka-aikaan risteyksessä ajolinjaansa oikaiseva armeijan yhdistelmäajoneuvo on saanut kiireisimmät näkemään punaista ja painamaan riikkaria.

Suurempi poru voisi syntyä Kajaanin autoilijoilta, jos armeijan autot raiteilta häviäisivät. Se tietäisi prikaatin ja satojen työpaikkojen lähtöä Kainuusta.

Oulussa armeijan linja-autolla varusmiehiä jokunen vuosi sitten käyttänyt Pentti Tervo kertoo paikallisesta rouvasta, joka oli tullut kädestä pitäen kiittämään vihreän auton kuljettajaa.

"Oululaisrouva sanoi, että onpa ihana nähdä tuon värinen auto taas kaupungissa."

Ilmoita asiavirheestä