Ar­mei­ja- ja si­vii­li­opis­ke­lu­jen sau­ma­koh­tiin kai­va­taan pa­ran­nus­ta

Helsinki Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.

Helsinki Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toivoo siviiliopiskelujen ja puolustusvoimien tarjoamien opintojen saumakohtiin parannusta. Hän pohti varusmiesaikaisten opintojen hyväksilukemista korkea-asteen koulutuksessa torstaina Helsingissä.

Vanhanen arvioi pääesikunnan isännöimässä seminaarissa, että varusmiesaikaisten opintojen hyväksilukemisella voisi olla keskimäärin vaikutusta viikkojen, ehkä jopa kuukauden tai kahden verran.

Puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan mukaan korkeakoulut ovat yleensä valmiita hyväksymään puolustusvoimien johtaja- ja kouluttajakoulutuksesta kahdesta viiteen kompensoivaa opintoviikkoa, jotkut edistykselliset yliopistot jopa huomattavasti enemmän.

- Näin laskien voidaan teoriassa puhua yhteensä jopa 50 000 vuosittaisesta opintoviikosta, hän sanoi.

Opetushallituksen pääjohtajan Kirsi Lindroosin mielestä varusmiespalvelussa pitäisi ottaa paremmin huomioon ja hyödyntää se, mitä erityisosaamista palveluun tulevilla nuorilla jo on. Tällaista osaamista löytyy esimerkiksi kuljetus- ja tekniikkapuolelta, samoin tietotekniikasta.

- Myöskin armeija-aikana voitaisiin katsoa, miten jo olemassa olevan aikuisopetuksen tarjonta voisi olla hyödyksi varusmiehille. Varusmiesaikana voitaisiin hyödyntää paikkakunnan kansalaisopistoa tai muuta aikuiskoulutusta, vaikkapa tietokoneajokortin suorittamiseen, Lindroos esitti.

Puolustusvoimien johtaja ja -kouluttajakoulutuksen laajuus on 20 opintoviikkoa.

Varusmieskoulutukseen sisältyy lisäksi erilaisia itsenäisiä tutkintoja mm. yhdistelmäajoneuvon kuljettajille, vartijoille ja taistelusukeltajille. Osa opinnoista on rinnastettavissa sellaisenaan siviilikoulutukseen, erityisesti teknisillä aloilla.

Varusmieskoulutukseen kuuluu myös kansanterveyteen ja työkykyyn vaikuttava liikuntakasvatus sekä yleisiä kansalaisvalmiuksia lisäävä koulutus.

Ilmoita asiavirheestä