Puolustusvoimat on kiinteä osa yhteiskunnan turvaverkkoa myös muutoin kuin maan sotilaallisessa puolustamisessa. Käytännössä armeija auttaa muita viranomaisia päivittäin. Puolustusvoimat oli mukana myös taannoisten talvimyrskyjen jälkihoidossa jo siinä vaiheessa, kun muutamat presidenttiehdokkaat kyselivät armeijan avun perään.
"Meiltä oli mukana esimerkiksi varavoimakoneita ja käyttöhenkilöstöä pitkin myrskyn kulkureittiä. Pelastuslaitosten avunpyyntöihin suhtauduttiin erittäin hyvin ja ketterästi", Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara kertoo.
Armeija antaa virka-apua noin 550 kertaa vuosittain. Virka-avun antaminen on Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä, itse asiassa se tulee kakkosena heti sotilaallisen tehtävän jälkeen. Järjestelmä on nopea ja osoittanut toimivuutensa, Karhuvaara sanoo. Poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin tai pelastusviranomaisten avunpyynnön ratkaisee yleensä sotilasläänin komentaja tai operaatiokeskus.
"Virka-apua on aina annettu, kun sitä on pyydetty", Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari sanoo. Soitto Pohjois-Suomen sotilasläänin tilannepäivystykseen panee pyörät pyörimään.
Virka-apu on nimenomaisesti virka-apua. Talvimyrskyissäkin jokunen teleoperaattori ja yksi liikenneyritys kysyivät apua.
"Jouduimme vastaamaan ei. Laki määrittelee tehtävät, ja kyse on yhteisten varojen käytöstä", Karhuvaara sanoo.
Armeijaa kutsutaan apuun tyypillisesti räjähteiden raivaamiseen, metsäpaloihin ja etsintöihin. Mutta on sitä käytetty joskus liikenteen ohjauksessa ja jopa aseellisena tukena väkivaltatilanteissa. Varusmiehiä ei pistetä vaarallisiin paikkoihin.
Lue lisää torstain Kalevasta.