Puolustusvoimat on laatinut sähköpostiohjeistuksen. Sen mukaan armeijalla on mahdollisuus avata työntekijöidensä sähköposteja. Tätä varten työntekijöitä pyydetään allekirjoittamaan sopimus, joka antaa työnantajalle luvan postin lukuun.
Armeijan marssijärjestyksen tietäen herää kysymys, kuka uskaltaa jättää allekirjoittamatta sopimusta. Siitäkin huolimatta, vaikka sitä kuinka markkinoidaan täysin vapaaehtoisena toimenpiteenä.
Sähköpostin avaamisoikeudella armeija haluaa varmistaa sen, että tiedon kulku ei katkea, vaikka joku työntekijöistä on syystä tai toisesta tavoittamattomissa. Näin halutaan varautua yllättäviin tilanteisiin.
Pakostakin menettely herättää ihmetystä. Antaahan perustuslaki sähköpostille kirjesalaisuuden kaltaisen suojan. Toki lainvastaista armeijan menettely ei ole.
Sähköpostisuojan avaaminen on yksilön kannalta kyseenalainen toimenpide, vaikka sitä organisaation toiminnan näkökulmasta voidaankin perustella.
Puolustusvoimat korostaa, ettei sähköpostin avaamisella haluta urkkia ihmisten henkilökohtaista kirjeenvaihtoa. Mutta se tarjoaa joka tapauksessa mahdollisuuden siihen. Vaikka kuinka painotetaan, että toimitaan tiukasti lain hengessä, voi olla, että joukossa on niitäkin, jotka eivät toimi puhtaasti lain mukaisesti.
Periaatteessa työsähköposti on työasioita varten, mutta jokainen sähköpostin käyttäjä tietää, että sinne tulee muutakin materiaalia tahtoo tai ei. Pelkästään tällaisesta materiaalista saattaa ulkopuolinen vetää herkästi vääriä johtopäätöksiä.
Jos armeijan tielle mennään laajalla rintamalla, on pelko, että se johtaa vain epäluottamuksen ilmapiirin kasvuun työpaikoilla.