"Arktiset kaupungit" eli Oulu, Kiiruna ja Tromssa saavat syyskuussa avattavassa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa kunnian edustaa pohjoismaista kaupunkisuunnittelua maailman metropolien rinnalla.
Vaikka arktisuus on yhteispohjoismaisen osaston teemana, ovat näyttelyn puitteet lähes trooppiset. Vuonna 1962 Venetsiaan rakennettu 400 neliön suuruinen puistopaviljonki on hyvin puutarhamainen kokonaisuus, jossa sisälläkin kasvaa puita ja jonne saattaa venetsialaisittain lehahtaa puluparvi.
"Näyttelyn täytyy kestää Venetsian pölyisiä ja kosteita olosuhteita, eli siellä ei voi käyttää mitään häiriöherkkää hienomekaniikkaa tai hitechia. Kaupunkien alkuvaiheessa esittämät videot tai multimediaesitykset eivät sovikaan Venetsian puistomiljööseen, vaan näyttelystä tulee perinteinen", sanoo pohjoismaisen näyttelyn käsikirjoituksesta vastaava arkkitehti Eija Salmi.
Salmen laatima näyttelykäsikirja on jo saanut mukana olevien kaupunkien siunauksen ja nyt se on lähtenyt osaston pystyttämisestä vastaavan näyttelyarkkitehti Roy Mänttärin tutkailtavaksi.
Kaupungit esillä
Kun aiemmin arkkitehtuuribiennaaleissa pääosassa ovat olleet yksittäiset rakennukset, on tällä kertaa pääosaan nostettu kaupunkisuunnittelu.
"Arkkitehtuurissa ei ole pelkästään kyse rakennuksista vaan ennen kaikkea siitä, miten ympäristö kohtaa ihmisen ja ihminen ympäristön. Vuorovaikutuksesta", Salmi kuvailee.
Oulu, Kiiruna ja Tromssa edustavat hyvin pohjoismaista perinnettä muun muassa siinä, että suunnitteluun kiinnitetään kunnolla huomiota yleiskaavojen ja asemakaavojen kautta. Myös rakentamisessa on yhtäläisyyksiä pohjoisesta ilmastosta johtuen.
Arktisen teeman ansiosta pohjoiset kaupungit pystyvät erottumaan selkeästi rinnalle tulevista lukuisista muista näytteilleasettajista, joten Oulukin ui sujuvasti yhteisen otsikon alle.
"Ajattelimme, että Arctic Cities siirtää näyttelyvieraiden ajatuksen heti pohjoiseen, vaikka arktisuus ei ole mitenkään leimaava piirre Oulun kohdalla ainakaan meidän oululaisten mielestä."
Pienoismallit apuna
Pohjoinen eksotiikka kukoistaa Venetsiassa myös mukana olevien kaupunkien saamelaiskytköksien ansiosta.
"Ruotsissa järjestettiin juuri tänä keväänä arkkitehtuurikilpailu saamelaisten parlamenttirakennuksen suunnittelemiseksi Kiirunaan. Ruotsalainen työ voitti kilpailun, ja kun kyseessä on myös symboliarvoltaan hyvin merkittävä rakennus, niin se esitellään Venetsiassa", Salmi sanoo.
Kiirunan parlamenttirakennuksen lisäksi pohjoismaiseen paviljonkiin on luvassa ainakin Tromssan keskusta-alueen pienoismalli sekä Oulusta kanavakaupunki-Venetsiaan hyvin sopiva arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustyö.
"Kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden tekemän työn nimi on Laguunikaupunki 2011. Työssä on visioitu sitä, miten Oulu voisi rantojaan ja sisälaguuniaan hyödyntää", kertoo professori Helka-Liisa Hentilä yhdyskuntasuunnittelun laboratoriosta.
Laguunikaupungin pienoismallia ei voi sijoittaa suoranaisesti yhdellekään Oulun rannalle, sillä kahdeksan eri työryhmän voimin työstetyssä pienoismallissa on mietitty hyvin vapaasti erilaisia vaihtoehtoja rakentamisen, veden ja rannan välisiksi suhteiksi ja toiminnoiksi.