"Arktisten maiden on otettava ympäristön haavoittuvuus ja paikalliset asukkaat paremmin huomioon kaikessa toiminnassaan", katsoo ulkoministeri Erkki Tuomioja.
"Luonnonvarojen käyttö tuo hyvinvointia myös alueen ihmisille, kunhan ympäristövaikutukset ja alkuperäiskansojen elinolot punnitaan huolellisesti", hän totesi arktisten asioiden seminaarissa tiistaina Espoossa.
Tuomioja pohti puheessaan globalisaation vaikutuksia arktisella alueella. Hän piti globalisaatiota voittopuolisesti myönteisenä asiana, mutta oli huolestunut pohjoisten luonnonvarojen käytön kestävyydestä.
Hän huomautti, että kiinnostus arktisen ja Barentsin alueen kaasu- ja öljyvarantoja kohtaan saattaa kasvaa, mikäli Yhdysvaltoja kohdannut terrori-isku lisää pitkäaikaisesti epävarmuustekijöitä Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa.
"Tieto- ja kommunikaatioteknologian kehitys hyödyttää arktisen alueen ihmisiä", Tuomioja totesi. Uuden teknologian avulla voitetaan pitkien etäisyyksien tuomia vaikeuksia. Esimerkiksi etäopiskelua ja terveydenhoitopalveluja toteutetaan yhä enemmän internetin ja portaalien välityksellä.
Kahdeksan arktisen maan vuonna 1996 perustama Arktinen neuvosto on ainutlaatuinen yhteistyöfoorumi hallitusten ja alkuperäiskansojen vuoropuhelulle.
Pohjoismaiden, Kanadan, Venäjän ja Yhdysvaltojen hallitusten edustajien kanssa samassa neuvottelupöydässä istuvat arktisten alkuperäiskansojen edustajat.
Saamelaisneuvosto edustaa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisia.
Arktisen neuvoston tavoitteena on edistää alueen ympäristön tilaa ja väestön taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia.