Arktisten maiden parlamentaarikot kokoontuvat parhaillaan yhteen viidettä kertaa, tällä erää kattavammalla joukolla kuin yleensä.
Yhdysvaltain kongressista ei aiemmin ole saatu ketään paikalle tämänkaltaisiin kokoontumisiin, mutta nyt edustajainhuoneen raskaan sarjan jäsen Jim Sensenbrenner oli läsnä ja toi tuulahduksen siitä, mikä vallitsee nyt amerikkalaista ajattelua.
Sensenbrennerin puheenvuoron ainoa teema oli huoli Kuolan radioaktiivisen materiaalin joutumisesta terroristien käsiin. Hän oli paikalla vain tämän sanoakseen, minkä jälkeen jatkoi muuta norjalaisten järjestämää ohjelmaa. Seitsemän muun arktisen maan parlamentaarikot jäivät keskustelemaan aiheista, jotka tavanomaisemmin ovat näissä kokouksissa esillä.
Tosin muutkin jakoivat Sensenbrennerin huolta. Esimerkiksi vaikutusvaltainen norjalainen kansanedustaja Ivar Kristiansen piti hänkin Kuolan jätteitä vakavana turvallisuusriskinä, sillä niitä voidaan käyttää niin sanottujen likaisten pommien raaka-aineena.
Useissa puheenvuoroissa toivottiin, että valmisteltavat sopimukset Venäjän ydinturvan lisäämiseksi voisivat vihdoin tulla valmiiksi. Samaa on kuitenkin kaivattu jo niin monta vuotta ja niin monessa kokouksessa, että tällä erää ei enää asetettu mitään takarajoja. Kyseessä on juridisesti hyvin monimutkainen kokonaisuus, jossa läntisten rahoittajien, etenkin Yhdysvaltain näkemysten ja Venäjän lainsäädännön sovittaminen yhteen on ollut työlästä.
Kristiansen toivoi, että myös britit ja sen kautta EU kutsuttaisiin mukaan Venäjän, Norjan ja Yhdysvaltain yhteistyöhön sotilaallisissa ympäristökysymyksissä. Tuo yhteistyö on tätä nykyä heikoissa kantimissa.
Ministerit tulevat
Saariselälle
Tromssaan on kokoontunut noin 150 osanottajaa, jotka edustavat parlamenttiensa ohella erilaisia arktisella alueella toimivia järjestöjä ja viranomaisia. Kyseessä on yksi tämän alueen kokous lisää siinä sarjassa, joka valmistelee Suomen puheenjohtajuuskauden päättävää Arktisen neuvoston ministerikokousta Saariselällä lokakuussa.
Suomen toiminta sai hyvin monessa puheenvuorossa paljon kiitosta. Arktisen yhteistyön suunta on muutenkin nyt vahvistumaan päin. Ministerikokoukseen on nähtävästi tulossa vahva osanotto, ja Tromssassa koko yhteistyön tulevaisuuden suuntaviivoja pohdittiin hyvin vakavalla ja määrätietoisella mielellä.
Suoraan nämä puheet eivät tapahtumiin vaikuta, mutta arktisesta parlamenttiyhteistyöstä on vähitellen kasvanut eräänlainen omantunnon ääni koko muulle toiminnalle: se on ainoa foorumi, jossa voidaan käydä vapaasti keskustelua arktisen yhteistyön tulevaisuudesta. Esimerkiksi Arktisen neuvoston virkamiehet ovat tiukasti sidottuja hallitustensa kantoihin.
Tromssassa muun muassa pohdittiin amerikkalaisprofessori Oran Youngin laatiman alustuksen innoittamana mahdollisuuksia saada koko arktisen yhteistyön rakenne ja rahoitus aivan uudelle, pysyvämmälle pohjalle. Parlamentaarikkojen toive on jo pitkään ollut, että Arktinen neuvosto voisi saada pysyvän rahoituksen ja sihteeristön.
Muina keskustelunaiheina olivat informaatioteknologian edistäminen, kestävä kehitys, luonnonvarojen hyödyntäminen ja ilmastonmuutos ynnä muut ympäristökysymykset. Tiistaina parlamentaarikoille puhuu YK:n ympäristöohjelman puheenjohtaja, saksalainen Klaus Töpfer.
Ylipäätään puheita sävyttivät ajankohtaiset teemat, kuten öljy- ja kaasuvarojen kasvava hyödyntäminen ja elo-syyskuun vaihteessa Johannesburgissa pidettävä YK:n ympäristöhuippukokous. Jo nyt moni asetti myös paljon odotuksia tekeillä olevalle kattavalle ilmastonmuutosselvitykselle, joka tosin valmistuu vasta vuonna 2004.
Tromssassa paikalla ovat kansanedustajat Liisa Jaakonsaari (sd.), Esko Kurvinen (kok.), Kimmo Kiljunen (sd.), Outi Ojala (vas.) ja Pehr Löv (ruots.). Lisäksi mukana on ulkomaankauppaministeri Jari Vilen (kok.) ja europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.).
Suomen eduskuntaan on asetettu pysyvä, eri puolueiden edustajista koostuva arktinen ryhmä. Tätä käytäntöä Jaakonsaari suositteli puheessaan lämpimästi muillekin maille.
Jaakonsaari itse oli ollut äskettäin Saariselällä pidetyssä naiskonferenssissa ja oli yhä tyrmistynyt siitä, kuinka rajuja piirteitä naiskauppa on saanut pohjoisilla alueilla.
Arktisen neuvoston työtä esitellyt Vilen asetti jo paljon odotuksia ympäristöraportille, joka julkistetaan Rovaniemellä lokakuun alussa. Tuon raportin alustavat tulokset osoittavat, että arktinen alue kärsii suuresti saasteista, jotka kulkeutuvat aivan muilta maapallon kolkilta.
Vilenin mukaan EU:n pohjoisten alueiden politiikan kehittämiselle on nyt ainutlaatuiset mahdollisuudet, kun Tanska on puheenjohtajana EU:ssa, Suomi Arktisessa ja Ruotsi Barentsin neuvostossa. Hän toivoo, että EU:n tulossa oleva uusi pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma panostaisi paljon myös arktiselle alueelle.