Lapissa alkaa Euroopan olosuhteissa ainutlaatuinen tieteellinen tutkimus, jossa tuotetaan uutta tietoa matkailun ympäristövaikutuksista, luontoon suuntautuvista aktiviteeteista, ympäristöasenteista, ympäristön käytöstä sekä matkailumaisemien suunnitteluperiaatteista.
Kolme vuotta kestävä tutkimus kohdistuu Ylläksen, Pallaksen ja Levin tunturikolmioon. Alue on erityisesti luontoon suuntautuvan matkailun suosiossa. Yksistään Pallaksen - Ylläksen alueella käy puoli miljoonaa luontomatkailijaa vuodessa ja heidän määränsä kasvaa ripeästi.
Työvälineitä kestävän matkailun edistämiseen tuottava tutkimus on arvioitu niin tärkeäksi, että Euroopan komissio on myöntänyt Lapin yliopiston Arktisen keskuksen hallinnoimalle hankkeelle lähes 900 000 euroa. Se on lähes kaksinkertainen määrä verrattuna siihen, mitä muut neljä Suomeen myönnettyä rahoituspäätöstä olivat. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,8 miljoonaa euroa. Siihen osallistuu yhdeksän partneria ja 50 henkilöä Pohjois-Suomen merkittävimmistä tutkimuslaitoksista. Osarahoittajina ovat Kittilän ja Kolarin kunnat.
Matkailun vaikutuksia ympäristöön ei ole toistaiseksi kunnolla tutkittu EU:n alueella. Kuitenkin matkailijoiden ympäristötietoisuus on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Matkailijat välttävät alueita, joilla on ympäristöongelmia havaittavissa. Matkailu Suomen Lapissa kasvaa viitisen prosenttia vuodessa, kun se Euroopassa kasvaa pari prosenttia vähemmän.
"Matkailualueet maisemalaboratoriona- työvälineitä kestävän matkailun edistämiseen"- tuloksia voidaan projektikoordinaattori Jukka Jokimäen mielestä käyttää muuallakin Euroopassa, mutta matkailun rantapaikkoihin Välimeren maissa ne eivät sovellu. Jokimäki arvioi, että parhaiten tuloksia voidaan soveltaa Skandinaviassa ja Alpeilla.
Tutkimuksen aikana luodaan työkalupakki , jonka avulla voidaan arvioida luontoon suuntautuvan matkailun kestävyyttä. Siinä esitetään ratkaisuja luonnoltaan herkillä alueilla sijaitsevien matkailukeskusalueiden kestävien maankäyttöratkaisujen toteuttamiseksi. Työkalupakki sisältää ekologiset, kulttuuriset ja sosiaaliset indikaattorit.
Tutkimuksessa Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha tuottaa lisäksi kasvimateriaalia maisemasuunnitteluun, viherrakentamiseen ja ennallistamisen käyttöön. Käytännön tietoa, sovellutuksia ja kokemusta tarjoaa Lapin luonto-opisto.
Monipuolinen tunturikolmio
Tutkimusalue edustaa monipuolista luontomatkailualuetta, jossa on keskeiset matkailukeskukset ja nekin ovat erityyppisiä. Pallas-Ounastunturin kansallispuiston johtaja Yrjö Norokorpi sanoo, että tutkimuksen kohdistamista tunturikolmion alueelle helpotti myös Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin tutkimusasema.
"On aina helpompi sijoittua sinne, missä on aikaisempaa tietoa ja tutkimusperinnettä."
Tutkimusta tehdään alueella, josta runsaat puolet omistaa metsähallitus. Luontomatkailijoiden määrä alueella on kasvanut parin viime vuoden aikana huomattavasti.
Norokorven mukaan esimerkiksi Pallaksella kävijöiden määrä kasvu on ollut yllättävän voimakasta ja tänä vuonna se nousee jo 150 000 kävijään. Suosion arvellaan johtuvan myös siitä, että nuorisolla on internet käytössään ja alueen mainosarvo kasvaa koko ajan.
Kansallispuistossa käyvät matkailijat ovat valtaosaltaan päiväkävijöitä. Vain pieni osa matkailijoista viipyy kansallispuistossa patikoiden ja viipyy siellä usean päivän ajan.
Matkailijoiden aiheuttamat paineet kohdistuvat Norokorven mukaan sittenkin suhteellisen pienelle alueelle, koska suurimmassa osassa kansallispuistoa ei käy juuri kukaan eikä koskaan.
Luontomatkailuun tunturikolmion alueella on tulossa muutoksia, kun valtioneuvosto hyväksyy Pallas-Yllästunturin kansallispuiston perustamisen. Päätöstä odotetaan vielä tämän vuoden aikana.
Käytännössä se merkitsee nykyisen Pallas-Ounastunturin kansallispuiston pinta-alan laajentamista kaksinkertaiseksi nykyisestä ja nimen muuttamista. Puiston laajentamisen jälkeen metsähallituksen luontopalvelut voi ohjata matkailijoita viitoituksella ja reiteillä yhä laajemmalla alueella.