Paavo Lipponen murahteli jälleen arktisista asioista. Hän esitteli maanantaina raporttinsa ”Arktiset kehitysnäkymät”, joka on jatko-osa viime vuonna Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuottamalle Pohjoinen tahtotila -raportille.
Mikä saa entisen pääministerin aika ajoin lohkaisemaan vaatimuksen, että meidän pitäisi tajuta tarttua jäävuoren kokoiseen tilaisuuteen arktisella alueella?
Lipponen vahvisti sanomaansa avoimella kirjeellä pääministeri Juha Sipilälle. Suomen hallituksen on otettava johtava rooli arktisessa politiikassa, Lipponen huomautti.
Presidentti Sauli Niinistö puolestaan Yhdysvaltojen vierailunsa yhteydessä toivoi Suomeen Arktisen neuvoston huippukokousta, jossa Venäjän ja Yhdysvaltain johtajat voisivat tavata toisensa.
Pitääkö kumpaakin suomalaista valtiomiestä kuunnella koura korvalla kuten Urho Kekkosta tai J.K. Paasikiveä ennen vanhaan?
Ehkäpä kannattaa, mutta toki nykymaailman tietopohjalta.
Arktisen alueen hahmottaa, kun taittelee Pohjoisnavan keskelle karttaa. Kun navalta piirtää arktisen ympyrän, sisään jäävät pohjoiset osat Suomesta, Venäjästä, Yhdysvalloista, Kanadasta, Norjasta, Ruotsista sekä Tanskalle kuuluva Grönlanti ja hieman Islantia.
Lähes kolmasosa Suomesta on arktista aluetta, jossa elää suhteessa eniten ihmisiä. Muut arktiset alueet ovat enemmänkin asumattomia.
Arktinen neuvosto perustettiin 20 vuotta sitten. Sen tarkoitus kohdistui alunperin ympäristöön sekä alkuperäiskansojen asioihin, eikä neuvostolla sääntöjen mukaan ole turvallisuuspoliittista roolia.
Suomi oli viimeksi puheenjohtajamaa 2000–2002, jolloin neuvosto kokoontui Inarissa. Seuraava Suomen puheenjohtajakausi on 2017–2019.
Kahdeksan arktisen valtion ulkoministerit tulevat Suomeen kauden lopussa keväällä 2019. Valtion päämiesten kokous voisi onnistua satavuotiaan Suomen juhlavuonna 2017. Kokous ei käy alkuvuodesta, koska Yhdysvaltain presidentti vaihtuu tammikuussa 2017. Arktisen neuvoston pääministerit tapaavat sen jälkeen keväällä.
Huippukokous istuisi Suomen lääkärin rooliin maailmanpolitiikassa, mikä selittää Niinistön ja Lipposen intomieltä. Suurvaltojen kohtaaminen Suomessa voisi sulattaa jään EU:n ja Venäjän välillä. Arktinen neuvosto on toimielin, jossa Venäjä tekee yhteistyötä EU-maiden kanssa.
Jäämerestä rakentui maailmansodassa sotanäyttämö, joka säilyi kuumana myös kylmän sodan aikana. Sen jälkeen 1990-luvulla arktinen alue jäi sivuun, mutta viime vuosina pohjoisen merkitystä on vyörytetty keskusteluun.
Mahtipuheet esimerkiksi Koillisväylän laivaliikenteestä eivät ole kuitenkaan käyneet toteen. Venäjä edellyttää nykyään ulkopuolisten laivoilta lupia, jotka on kyseenalaistettu, sillä Koillisväylä kulkee kansainvälistä merialuetta.
Rikkaiden luonnonvarojen hyödyntäminen, herkkä ympäristö ja alkuperäiskansojen asiat vaativat yhteistyötä eri maiden välillä.
Paavo Lipponen korostaa raporteissaan, että Suomella on erityisen ainutlaatuinen asema lähteä veturiksi arktiseen yhteistyöhön.
Suomalaiset jäänmurtajat pystyvät särkemään yksivuotista jäätä Jäämerellä yhtä helposti kuin Perämerellä.
Ja Suomesta on saatavissa vaikkapa Nokiat – nuo pitkävartiset kumisaappaat, joihin ei pääse lumi eikä vesi. Niillä tarkenee hiihtää vaikka 30 asteen pakkasessa.